Yksi nopeasti tuntuva terveysvaikutus seuraa koiran silittelystä. Se laskee ihmisen verenpainetta ja hidastaa sykettä. Myös stressihormonien määrä kääntyy laskuun ja mielihyvähormonien taso puolestaan nousee koiraa rapsutellessa.
Koiranomistajat kävelevät keskimäärin 300 minuuttia viikossa. Sen selvitti Liverpoolin yliopiston tutkimusryhmä vuonna 2019. Se on 200 minuuttia enemmän terveysliikuntaa kuin koirattomilla. Kävelemisen hyvistä vaikutuksista on ruvettu viime aikoina puhumaan yhä enemmän. Käveleminen muun muassa kohottaa kestävyyskuntoa, parantaa unenlaatua ja antaa jalkojen isoille ja pienille lihaksille liikettä.
Mielenterveystyössä tukikoirat yleistyvät koko ajan. Koira lievittää jo olemassaolollaan yksinäisyyden tunnetta, mutta auttaa myös tutustumaan muihin ihmisiin ja helpottaa monia sosiaalisia tilanteita. Koira vaikuttaa myönteisesti etenkin omistajansa elämänhallintaan, emotionaalisuuteen, toiminnallisuuteen ja itsetuntoon.
Koiranomistajat käyvät muita vähemmän lääkärissä. Iäkkäiden, koiran omistavien ihmisten lääkärikäyntien määrä voi vähentyä jopa yli 20 prosentilla. Lemmikki auttaa myös toipumaan sairauksista, esimerkiksi sydäninfarktista tai leikkauksesta. Koiranomistajilla on lemmikittömiä harvemmin univaikeuksia, päänsärkyä ja ruoansulatusongelmia.
Ihminen on sitä onnellisempi, mitä parempi suhde hänellä on koiraan. Pelkkä koiran omistaminen ei siis välttämättä lisää terveyttä ja onnellisuutta, vaan olennaista on, millainen suhde ihmisellä ja koiralla on.
Lähteet: Duodecim-lehti, New York Times, Jyväskylän yliopisto, Kennelliitto: Hyvää elämää koiran kanssa -tutkimus.
