Päänsärky on tavallinen vaiva, josta kärsii lähes jokainen ainakin joskus. Yleensä se helpottaa kotikonstein ja menee ohi päivässä tai parissa. Jos päänsärkyyn täytyy ottaa lääkettä, ilman reseptiä saatavia särkylääkkeitä voi annostusohjeiden mukaan käyttää huoletta viikon tai parikin. Suositelluin ja turvallisin lääke päänsärkyyn on yleensä parasetamoli.
Kun päänsärky on päivittäistä tai lähes päivittäistä ja särkylääkkeitä kuluu suuria määriä usean kuukauden ajan, lääkkeen vaikutus voi kääntyä päälaelleen eli särkylääke voi aiheuttaa päänsärkyä. Lääkepäänsärky on neurologian erikoislääkäri Hanna Harnon mukaan varsin yleinen vaiva.
– Muutos tapahtuu usein huomaamatta. Päänsärky, joka migreenissä on ollut kohtauksittaista, muuttuu jatkuvaksi, ja siihen saattaa herätä jopa kesken unien.
Myös liitännäisoireet, kuten pahoinvointi tai valo- tai meluherkkyys, kroonistuvat.
Migreeniä sairastavat ovat lääkepäänsäryn riskiryhmää, mutta sen taustalla voi olla myös muu päänsärky, esimerkiksi pitkään jatkunut jännityspäänsärky tai joskus sarjoittainen päänsärky. Harnon mukaan on mahdollista, että lääkepäänsärkyä sairastaa tietämättään.
– Kun migreenin täsmälääkkeet, triptaanit, tulivat 90-luvulla myyntiin, aluksi ei tiedetty, että nekin voivat aiheuttaa lääkepäänsärkyä. Kirjoitettiin isoja reseptejä ja oltiin innoissaan, että lääke auttoi.
Vasta myöhemmin kävi ilmi, että näiden lääkkeiden runsas ja säännöllinen käyttö aiheuttaakin lääkepäänsärkyä ja tilanne päänsäryn osalta pahenee.
Särkylääkkeiden runsaan käytön riskit tunnetaan aikaisempaa paremmin.
– Tuolloin lääkkeen vaikutusaika lyhenee ja tulee tarve ottaa uusi annos kohtauslääkettä. Pää on jatkuvasti kipeä eikä helpotusta tunnu tulevan kuin hetkeksi kohtauslääkettä ottaessa.
Sittemmin yleinen tietoisuus lääkepäänsärystä on parantunut.
– Oireet tunnistetaan paremmin ja potilaat ovat aikaisempaa tietoisempia särkylääkkeiden runsaan käytön riskeistä.
Hoito alkaa lääkkeiden vähentämisellä
Lääkepäänsärky ei ala hetkessä vaan vaatii kehittyäkseen useamman kuukauden. Tavallisia kipulääkkeitä käyttävillä turvallisen käytön ohjeellinen raja on 15 päivää kuukaudessa.
Jos mukana on migreenilääke triptaania tai vahvempia, esimerkiksi kodeiinipohjaisia särkylääkkeitä, turvallisen käytön raja tulee nopeammin vastaan. Silloin särkylääkkeitä tulisi käyttää enintään yhdeksänä päivänä kuukaudessa.
Lääkepäänsäryn hoitaminen kuulostaa yksinkertaiselta: siihen auttaa vain särkylääkkeiden käytön lopettaminen tai radikaali vähentäminen. Jokainen kovasta päänsärystä kärsinyt ymmärtää, että helppoa ja kivutonta se ei ole. Hanna Harnon mukaan informointi on tärkeä osa särkylääkkeistä ja triptaaneista vieroittumista.
– Potilaan on ymmärrettävä ja hyväksyttävä, että särkylääkkeiden runsas käyttö ei enää toimi ja että hoitotapaa on muutettava. Pitää ikään kuin ottaa vastaan haaste, että asiat tehdään tästä eteenpäin toisin.
Nopein keino on lopettaa särkylääkkeet kertaheitolla. Suositukset siitä, kuinka kauan tulisi olla ilman lääkkeitä, vaihtelee muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Suomessa yleensä puhutaan ennemmin viikoista kuin kuukausista. Vieroitusjakson jälkeen kohtauslääkkeitä tulisi käyttää enintään pari kertaa viikossa.
Vieroitusoireet kestävät pahimmillaan pari viikkoa
ja sitten helpottaa.
Pahimmillaan vieroitusoireet, kuten lisääntynyt päänsärky, kestävät noin viikon tai kaksi, mutta sen jälkeen tilanne alkaa usein helpottaa. Kaikkiaan kestää pari kuukautta, ennen kuin lääkepäänsäryn haitat ovat haihtuneet. Tarvittaessa vieroitusta tuetaan tulehduskipulääke naprokseenilla ensimmäisten päivien aikana ja lisäksi tai unettomuuden ja pahoinvoinnin hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä.
– Jokaisen tilanne paranee huomattavasti. Osalle voi edelleen jäädä kroonistyyppistä päänsärkyä, mutta kuitenkin huomattavasti lievempänä kuin aikaisemmin.
Lääkepäänsärky on aina seurausta päänsärystä, jota hoidetaan kohtauslääkkeillä. Päänsäryn lisäksi kipua ja särkyä voi toki olla myös muualla kehossa. Se monimutkaistaa lääkepäänsäryn hoitamista.
– Lääkepäänsärkyä hoitaessa joudutaan yleensä vähentämään tai lopettamaan myös muuta särkylääkitystä, ja siinä sopivan kompromissin hakeminen voi olla vaikeaa. Joskus särkylääkkeitä voidaan korvata päänsäryn estolääkkeillä, joita ovat masennuskipulääke-, verenpaine- ja epilepsiaryhmän lääkkeet.
– Migreenin estoon on viime vuosina tullut mukaan uusia CGRP-ryhmän lääkkeitä, monoklonaalisia vasta-aineita gepantteja, joiden aikana lääkevieroitus saattaa tapahtua vielä helpommin, melkein huomaamatta, kun varsinainen migreeni vähenee.
Uusien estolääkkeiden käyttöön tarvitaan alkuvaiheessa neurologin lausunto. Päänsärkyä on lisäksi seurattava päänsärkypäiväkirjalla.
Uudet hoitopolut apuna
Viimeisimmän tutkimusnäytön valossa vieroittumista suositellaan päänsäryn estolääkityksen kanssa. Silloin se onnistuu Hanna Harnon mukaan parhaiten. Tarvittaessa migreenin estolääke vaihdetaan uuteen. Potilasta ohjataan kokeilemaan myös lääkkeettömiä hoitokeinoja.
– Migreenin ja myös jännityspäänsäryn taustalla on usein stressiä ja kiireinen elämäntapa, jonka vastapainoksi voisi olla hyvä tarkistaa elintapojaan, tehdä rentousharjoituksia ja harrastaa vähän liikuntaa. Työn ja vapaa-ajan tasapainon löytäminen olisi tärkeää.
Harno on ollut mukana kehittämässä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin digitaalista hoitopolkua pitkittyneen päänsäryn hoitoon. Potilaat pääsevät netissä toimivaan Terveyskylän Päänsäryn nettikuntoutukseen lähetteellä. Keskeistä digihoidossa on tiedon lisääminen esimerkiksi päänsärylle altistavista tekijöistä ja keinoista, joilla päänsärkyä voidaan lievittää ja ehkäistä.
– Nettikuntoutuksen myötä oivallus siitä, mikä on oma tilanteeni ja elintapani, mitkä ovat minun lääkkeettömiä hoitokonstejani ja mitä muuta ehkä voisin kokeilla, voivat voimaannuttaa päänsäryn hoidossa, vaikka tilanne olisi hankalakin.
Varoituksen sana reseptivapaista lääkkeistä
Lääkepäänsäryn voi aiheuttaa mikä tahansa päänsäryn hoitoon käytettävä lääke, myös ilman reseptiä myytävät särkylääkkeet. Suomessa hallitus suunnittelee lääkkeiden myynnin vapauttamista niin, että reseptivapaita lääkkeitä saisi vastaisuudessa myydä myös ruokakaupoissa. Yleistyvätkö lääkepäänsärkytapaukset, jos särkylääkkeiden myyntiä ei rajoitettaisi apteekkeihin?
– Jonkinlainen varoitusteksti pakkauksiin olisi hyvä saada, samaan tapaan kuin on tupakka-askeissa, Hanna Harno pohtii.
– Toisaalta vielä kymmenen vuotta sitten Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa vain alle kymmenen prosenttia proviisoreista tiesi lääkepäänsäryn mahdollisuudesta. Siihen verrattuna tieto on lisääntynyt hurjasti apteekkien henkilökunnassa ja muutenkin.
Mikä on lääkepäänsärky?
- Syntyy, kun kipulääkkeitä tai migreenin täsmälääkkeitä käytetään liian usein (10-15 päivää kuukaudessa yli kolmen kuukauden ajan).
- Oireina on päivittäinen tai lähes päivittäinen jatkuvantyyppinen päänsärky.
- Yleisempää naisilla kuin miehillä. Riskitekijöitä ovat tupakointi ja ylipaino, psyykkinen kuormitus ja taipumus riippuvuuksiin.
Miten sitä hoidetaan?
- Lopeta tai vähennä särkylääkkeiden käyttöä.
- Vieroitusoireet helpottavat usein 1–2 viikossa.
- Reseptilääkkeenä helpotusta voi tuoda migreenin estolääkitys.
Miten voit ehkäistä lääkepäänsärkyä?
- Noudata särkylääkkeiden käyttöohjeita.
- Pidä päänsäryn kohtaushoidossa enemmän lääkkeettömiä kuin lääkkeellisiä päiviä.
- Etsi keinoja rentoutua ja hallita stressiä.
- Syö terveellisesti ja nuku riittävästi, pidä säännölliset elintavat.
- Seuraa päänsärkyä ja kohtauslääkkeiden käyttöä päänsärkypäiväkirjalla.
