Immuniteetti tarkoittaa kehon vastustuskykyä torjua mikrobien aiheuttamia infektioita.
– Immuniteetti alkaa kehittyä jo sikiöaikana. Kun vauva syntyy, hänen puolustusjärjestelmänsä toiminta on jo melko pitkällä, vaikka se ei olekaan kypsä, kertoo kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti Tytti Vuorinen Tyksistä ja Turun yliopistosta.
Immuniteetti kehittyy noin kolmeen ikävuoteen mennessä. Perusterveetkin pikkulapset voivat sairastaa viidestä kahdeksaan flunssaa vuodessa.
– Kaikkein skarpein puolustusjärjestelmä on 3–50 ikävuoden välissä, Vuorinen sanoo.
Ikääntymisen myötä elimistön puolustusjärjestelmä heikkenee ja vanhukset sairastuvat ja jopa kuolevat infektioihin herkemmin kuin nuoret. Runsas alkoholinkäyttö haittaa puolustusjärjestelmän toimintaa.
– Ikäihmisillä jo yksi illalla nautittu alkoholiannos huonontaa unenlaatua ja vaikuttaa sitä kautta myös vastustuskykyyn.
Herkistymisiä & hyökkäyksiä
Toimiva puolustusjärjestelmä kykenee erottelemaan kehon omia ja vieraita rakenteita. Autoimmuunitaudeissa puolustusjärjestelmä hyökkää elimistön omia valkuaisaineita, sokerirakenteita tai soluja vastaan. Yleisiä autoimmuunisairauksia ovat muun muassa ykköstyypin diabetes, reumasairaudet ja keliakia.
– Allergioissa puolustusjärjestelmä on herkistynyt elimistölle vieraille aineille ja sen reagointi niille voimistuu, puolustusjärjestelmä käy ikään kuin ylikierroksilla.
Perinnöllisen alttiuden lisäksi tutkijoita kiinnostaa hygieniahypoteesi.
– Lapsen kehittyvälle vastustuskyvylle on hyväksi jo pienestä pitäen päästä tutustumaan ympäristön mikrobeihin, Vuorinen sanoo. Hän muistuttaa, että käsienpesustakin on hyvä huolehtia: – Saippuapesu on käsidesiä tehokkaampaa.
Suoliston bakteerikanta vaikuttaa vastustuskykyyn
– Suolistossa on keskimäärin 1–1,5 kiloa bakteereja. Ne muodostavat suolen pinnalle kerroksen, joka suojaa siltä, että tauteja aiheuttavat mikrobit eivät pääse suolen sisälle, Vuorinen kertoo. Myös ihon ja limakalvojen hyvä kunto estää taudinaiheuttajien pääsyä elimistöön.
Ikääntymisen ja perinnöllisten puutosten tai vajavaisuuksien lisäksi immuniteettia heikentävät tietyt sairaudet ja lääkitykset. Tällaisia ovat muun muassa HIV-infektio, pernan poisto, tuhkarokko, antibiootit, tietyt syöpälääkkeet, elinsiirtojen jälkeen käytettävät hyljinnänestolääkkeet ja osa biologisista reumalääkkeistä.
Miesflunssa ei ole täysin tuulesta temmattu
Tutkimusten mukaan miehet sairastavat virustulehdukset naisia vakavampina ja niistä kestää toipua pidempään. Esimerkkeinä Vuorinen mainitsee enterovirukset, jotka aiheuttavat miehillä naisia herkemmin sydänlihastulehduksen. Miesten kuolleisuus koronavirusinfektioon on suurempi kuin naisten kuolleisuus. Tehokkaamman puolustusjärjestelmän kääntöpuoli on naisten suurempi riski sairastua autoimmuunitauteihin.
Terveelliset elämäntavat toimivat tässäkin
Vastustuskyvyn buustaamiseen on tarjolla kaikenlaisia valmisteita ja tuotteita. Vuorisen mukaan toimivat keinot ovat kuitenkin ne tutut: monipuolinen ja kasvispainotteinen ruokavalio, riittävä uni, kohtuullinen liikunta ja stressin välttäminen. Vain D-vitamiinilisä on aikuisilla tarpeen pimeänä aikana, ja lapsilla sekä vanhuksilla ympäri vuoden.
