Selkä on koko kehoa kannatteleva ja monenlaista rasitusta sietävä taipuisa rakenne. Lanne- ja kaularangan sisään taipuvat lordoosinotkot ja rintarangan ulospäin taipuva kyfoosiköyry pelaavat saumattomasti yhteen. Niiden keskinäinen tasapaino sekä selän nikamatornin takaa katsottuna suora asento ja vetreät lihakset ovat hyvinvoivan selän merkkejä.
Vain harva ihminen ei ole elämänsä aikana kokenut yhtään selkäkipujaksoa. Kipu selän alueella voi olla signaali siitä, että selän luiset ja pehmeät rakenteet ovat saaneet liian vähäistä tai staattista taikka liiallista tai huonosti jakautuvaa kuormitusta.
– Hoiva- ja hoitotyössä hankalat työasennot voivat kuormittaa selkää fyysisesti liikaa. Sen sijaan esimerkiksi paljon istuvat tietotyöläiset saavat selän hyvinvoinnin kannalta liian yksipuolista rasitusta, Katri Alitupa arvioi.
Erilaiset väännöt, kierrot ja nostotekniikan ongelmat vaikuttavat monen selkävaivan taustalla. Paikallinen kipu, jäykkyys liikkeellelähdön jälkeen ja kivun säteily pakaran tai takareiden alueelle ovat varsin tyypillisiä. Suurin osa selkävaivoista on yleensä toiminnallisia ja luonteeltaan harmittomia.
Vain harvoin vakavaa
Kivut selän alueella voivat tuntua niin lamaannuttavilta, että kipua tuottavia liikkeitä koettaa välttää kokonaan. Nykytiedon mukaan selkä voi kuitenkin parhaiten, kun sitä käyttää. Akuutin kipuvaiheen hellitettyä taipuminen eteen, taakse, sivuille ja kiertoon ovat kaikki selän luontaisia ja terveitä liikesuuntia.
– Selkäranka on vahva rakenne, jota ei saa rikki tavallisesti taivutellen tai kumartuen. Se ei mene paikoiltaan ilman todella vahvoja ulkoisia voimia, Katri Alitupa vakuuttaa.
Valtaosassa tapauksista hankalakin kipuvaihe hellittää itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Kipua voi lievittää särkylääkkeillä ja tilannetta voi seurata turvallisin mielin. Tärkeää on koettaa hoitaa normaalit arkitoimet ja pysytellä aktiivisena. Aivan kivun akuutissa vaiheessa lepo voi lievittää kipua. Fysioterapeutin vastaanotolle kannattaa lähteä ratkaisua hakemaan vasta sitten, kun akuutti särky alkaa lievittyä. Välilevyn pullistumasta johtuvaa säteilykipuakin seurataan kuutisen viikkoa. Useimmiten pullistumatkin palautuvat itsestään.
– Yleisesti voisi ajatella, että jos kipu ei ollenkaan ala lievittyä parissa viikossa, voisi tilanteen oman mielenrauhan vuoksi käydä arvioittamassa lääkärillä tai fysioterapeutilla.
Vain kahdessa tapauksessa sadasta selkäkipujen taustalta löytyy jokin vakava tila, kuten selkärankareuma, syöpä tai hankala puristusoire. Lääkärin tutkittavaksi kannattaa kuitenkin hakeutua, jos kipu on erityisen vaikeaa, ei hellitä levossa ollenkaan tai siihen liittyy etenevää voimattomuutta tai puutumista raajoissa. Lääkärille on asiaa viipymättä, jos virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa, taikka jos selkäkipuun liittyy kovaa vatsakipua.
Huimaus ja takaraivokipu puolestaan ovat merkkejä niska-hartiaseudun jännittyneisyydestä tai venyttyneisyydestä ja heikentyneestä verenkierrosta alueella. Kipu on usein lihasperäistä. Tällaisissa tilanteissa fysioterapeutti osaa antaa hyviä ohjeita lihasten kunnon kohentamiseksi.
– Pään työntyminen eteenpäin on tyypillinen asentotottumus, joka moninkertaistaa pään noin 4–6 kilon painon. Asian oikaisemiseksi täytyy varmistaa koko selän hyvä asento lannerangan luonnollisesta notkosta asti. Liike kulkee selän rakenteissa kaikkiin suuntiin.
Kipu mielessä
Yhä enemmän ajatellaan, että kivulla ei ole ainoastaan fyysinen ulottuvuus, vaan mielellä ja keholla on voimakas yhteys.
Mielialamme ja ajatuksemme vaikuttavat paitsi kokemukseemme kivun voimakkuudesta myös kivun kroonistumiseen. Alun perin kipeälle alueelle voi vakiintua jännitystä, joka heikentää aineenvaihduntaa ja hapen kulkeutumista kudoksiin.
– Yksinkertaistaen selkäkipu kroonistuu, kun herkistynyt kivunsäätelyjärjestelmä jatkaa kivusta viestittämistä, vaikka alkuperäinen syy on jo poistunut, Katri Alitupa sanoo.
Useimmiten kroonisellekaan selkäkivulle ei löydy täsmällistä syytä edes kuvantamalla. Kuvissa todettu pullistuma voi jopa alkaa vaivata enemmän, kun sen on nähnyt. Olennaista olisikin katkaista kivun vakiintuminen ja ehkäistä sen toistuminen, joka painaa mielialaa ja ryhtiä kumaraan.
– Kroonista selkäkipua kärsivillä ihmisillä on tutkitusti heikentynyt selän hallinta ja asentotunto. Fysioterapiassa voidaan silloin etsiä parempaa oman kehon tuntemusta ja rakentaa selän hyvinvointia tukevaa liikuntarutiinia, Alitupa selittää.
Kehon huoltaminen oikeanlaisella liikunnan ja levon yhdistelmällä on tärkeää. Etenkin naisille keski-ikä on kriittinen vaihe aineenvaihdunnan muuttumisen, painon kertymisen ja lihasmassan hitaan vähenemisen myötä. Patenttivenytystä tai liikettä, joka poistaisi selkäkivun kerralla, ei ole. Parasta kivun hoitoa on sen ennaltaehkäisy, johon saa yksilöllistä ohjausta fysioterapeutin vastaanotolta.
– Mitä huonokuntoisempi on, sitä kuormittavammalta työkin tuntuu, kun koko ajan toimii omilla äärirajoillaan. Aktiivista, kaikki suositukset täyttävää liikuntaa ei kuitenkaan ole helppoa aloittaa tuosta vain. Muutosta saa lähteä toteuttamaan aivan pienin askelin, Alitupa rohkaisee.
Huonoselkäisyys on myytti
Huonoselkäisyys on uskomus, jonka Katri Alitupa mieluiten näkisi haihtuvan. Niin sanottu hyvälaatuinenkin kipu voi kroonistua turhaan, jos sitä alkaa pelätä siinä uskossa, että on saanut sukurasitteena huonon selän.
– Turha pelko ja huoli edistävät tilapäisten kipujen kroonistumista. Erityisen ikävää on, jos joku terveydenhuollon ammattilainen epähuomiossa tokaisee, että no onpas sulla huono selkä. Se voi viedä rohkeuden käyttää selkää. Juuri tämä jäykistää sitä tekemistä.
Kipu viestii aina jostakin. Sen äärelle kannatta hiukan pysähtyä ja miettiä, mistä se voisi johtua ja mitä voisi itse tehdä enemmän tai vähemmän sen ehkäisemiseksi.
– Selkäkivulle ei kannata antaa liikaa valtaa. Ei sinun selkäsi ole yhtään sen huonompi kuin toistenkaan, vaikka suvussa jotakin olisi aiemmin ollutkin.
Työfysioterapeutti Katri Alitupa työskentelee Heltti työterveydessä. Hän ohjaa ihmisiä ymmärtämään ja huoltamaan kehoaan.
