Säjäyttääkö jalkapohjassa ikävästi, kun aamulla otat ensiaskeleet sängystä kohti kahvinkeitintä? Reumaa, saattaa moni pelästyä. Tavallisempi syy jalkapohjan kipuun on kuitenkin plantaarifaskiitti eli jalkapohjan jännekalvon rappeuma. Sen aiheuttama kipu on toispuoleista, toisin kuin reuman.
Kyseessä on yleinen riesa – arvioiden mukaan jopa joka kymmenes kärsii plantaarifaskiitista jossain vaiheessa elämäänsä.
– Plantaarifaskiitin kipu useimmiten keskittyy kantapään ”ala-sisäsyrjälle” eli plantaarifaskian kantaluukiinnitykseen, kertoo nilkka- ja jalkateräortopedi Sampo Auro Terveystalosta.
Aina jomotus ei rajoitu kantapäähän, vaan se voi tuntua myös jalkapohjan sisäsyrjällä tai keskellä. Jos vaiva pitkittyy, kipu voi levitä myös jalan ulkosyrjään.
Seurausta pitkäaikaisesta ylirasituksesta
Kipu voi tulla yksittäisenkin tapaturman seurauksena, esimerkiksi jos ponnistaa äkillisesti ja voimakkaasti ja jännekalvoon aiheutuu repeämiä.
Tavallisesti plantaarifaskiitti kuitenkin on seurausta pidempiaikaisesta ylirasituksesta. Takana on monia syitä kuten seisomatyö, jalan asentovirheet, kovalla alustalla lenkkeily, ohutpohjaiset kengät tai paljon jalan iskutusta, esimerkiksi hyppimistä sisältävä harrastus.
Monesti vaiva on useamman tekijän summa, esimerkiksi juoksuharrastuksen aloittaminen kylmiltään ohutpohjaisissa lenkkareissa asfaltilla altistaa plantaarifaskiitille. Myös ikääntyminen ja ylipaino ovat riskitekijöitä. Keski-ikäisillä naisilla estrogeenin hiipuminen vähentää jalkapohjan kalvojänteen kimmoisuutta.
Oireettomuus on mahdollista
Plantaarifaskiitti on usein valitettavan pitkäaikainen seuralainen.
– Kudosten rappeuma- tai kulumamuutokset eivät varsinaisesti parane, jonkinlaista korjaantumista saattaa tapahtua, Auro sanoo.
– Vaiva voi muuttua oireettomaksi, jolloin se potilaan näkökulmasta on parantunut. Ja potilaan vaivahan se on mitä hoidetaan, ei histologisia eli kudosopillisia muutoksia.
Sampo Auro kertoo, että akuutit plantaarifaskian repeämät paranevat yleensä paremmin kuin ei-tapaturmaisesti alkanut plantaarifaskiitti.
– Osalla potilaista tulehdus näyttelee merkittävää roolia oirekuvassa, ja nämä potilaat usein hyötyvät kortisonin pistämisestä plantaarifaskian kantaluukiinnityksen alueelle.
Stoppi kuormitustekijöille
On hyvä välttää sellaista rasitusta, joka kipeyttää kantapäätä voimakkaasti. Täydelliseen kivuttomuuteen ei kuitenkaan tarvitse pyrkiä.
– Plantaarifaskiitti voi kestää jopa vuoden, joten ei ole mitään järkeä kieltää aikuista ihmistä urheilemasta, jos sietää kipua.
Sekin voi helpottaa, että siirtyy lenkkeilemään asfaltilta maastoon.
– Neuvon käyttämään sellaisia jalkineita, jotka itse tuntuvat mukavilta. Tyynymäinen geelipehmuste kantapään alla kengän sisällä auttaa monia.
Monta keinoa helpottaa kipua
- Aamuisin liikkeellelähtö on helpompaa, jos ottaa tavaksi venytellä jo sängynkulmalla. Kätevä tapa venyttää kipeää kohtaa on nostaa kipeä kantapää toisen polven päälle ja vetää varpaista säärtä kohti. Asento pidetään kymmenisen sekuntia ja toistetaan kymmenen kertaa. Tätä venyttelyä voi tehdä pitkin päivää.
- Jalkapohjaa voi jumpata myös faskia- tai golfpallon kanssa.
- Parasetamolin ja tulehduskipulääkkeiden käyttö lyhytaikaisesti on ok.
- Jotkut saavat apua kylmäpussihoidoista, pehmennetyistä kantalapuista, pohjetta venyttävistä sukista tai jalkapohjan yölastoista.
- Moni potilaista hyötyy fysioterapiasta.
Milloin lääkäriin?
- Jos kyseessä on tapaturma ja kipu ei helpota parissa päivässä, lääkärissä on hyvä käydä.
- Jos siedettävissä oleva kipu aaltoilee plantaarifaskiitille tyypillisesti, tilannetta voi seurailla kotona muutaman viikon.
- Lääkäri diagnosoi plantaarifaskiitin oirekuvan ja tutkimuksen perusteella. Laboratoriokokeilla vaivaa ei voi selvittää.
- Kuvantaminen on tarpeen vain, jos syynä on tapaturma tai epäillään jotain muuta sairautta. Röntgenissä ja magneetissa voi näkyä niin sanottu luupiikki. Se ei ole plantaarifaskiitin syy, vaan seuraus. Luupiikki on kipukohtaan kerääntynyttä kalkkia ja yleensä se on siinä mielessä harmiton löydös, ettei luupiikki aiheuta lisää kipua.
- Erotusdiagnooseja ovat esimerkiksi kantaluun rasitusmurtuma, limapussin tulehdus, iskiasoire ja säärihermopinne.
Lähteet: Plantaarifaskiitti – oireet ja hoito, terveystalo.fi & Kantapääkipu ”plantaarifaskiitti”, Lääkärikirja Duodecim, 2021, Osmo Saarelma
