Vuosikymmenien aikana verisuonten seinämiin kerääntyy töhnää, kauniimmin sanottuna plakkia. Se pitää sisällään rasvankaltaista kolesterolia ja tulehdussoluja. Koostumukseen, määrään ja kerääntymisen tahtiin vaikuttavat elintavat, perimä ja mahdolliset perussairaudet.
Plakkia voi karttua myös sydämen putkistoihin eli sydämeen happipitoista verta kuljettaviin sepelvaltimoihin. Pikkuhiljaa ne ahtautuvat ja alkaa tulla sepelvaltimotaudin oireita. Yleisin niistä on rasituksessa – fyysisessä tai henkisessä – ilmaantuva rintakipu. Sepelvaltimotauti voi myös olla oireeton ja aiheuttaa äkkikuoleman, siinä mielessä se on hyvin petollinen.
– Syytä sille, miksi yhdelle valtimotautipotilaalle kehittyy juuri sepelvaltimotauti ja toiselle perifeerinen valtimotauti ei tiedetä, sanoo kardiologi Anna-Mari Hekkala. Hän työskentelee Sydänliiton ylilääkärinä.
Sydänterveys = aivoterveys
Olisi kätevää, jos verisuoniston voisi painehuuhdella kuin viemäriverkoston tai jos ahtaumat irtoaisivat helposti nautiskelemalla aika ajoin kulauksen Kehon putkimiestä.
Röörit täytyy kuitenkin pyrkiä pitämään auki muilla keinoin. Terveelliset elintavat ovat sekä ehkäisy että hoito: tupakoimattomuus, painonhallinta, terveellinen ravitsemus, liikunta, stressinhallinta sekä verenpaineen, verensokerin ja kolesterolin pitäminen kurissa.
– Kun siihen yhdistetään vielä sosiaalinen ja kognitiivinen aktiivisuus, niin hoidetaan samalla myös aivojen terveyttä. Valtimot vievät verta myös aivojen suuntaan, joten aivoterveydenkin kannalta on suuri merkitys sillä, millaisessa kunnossa röörit pidetään, Hekkala muistuttaa.
Valtimotaudit ovatkin merkittävä muistisairauksien riskitekijä.
Sydän <3 liikunta
Liikunnalla paljon, paljon hyviä vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön.
– Valtimotaudin ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan niin lihas- kuin kestävyyskuntoa kohottavaa liikuntaa. Liikunnan pitäisi olla päivittäistä, jo puoli tuntia riittää. Kaikki mikä ei ole sohvalla vietettyä aikaa, on eteenpäin, Hekkala tsemppaa.
Toki silläkin on merkitystä, mitä koneeseen sisälle pistää ja missä määrin.
– Ravitsemuksen suhteen nyrkkisääntö on vähentää kovaa ja lisätä pehmeää rasvaa. Suolan kanssa pitää olla tarkkana, sillä runsas suola nostaa verenpainetta. Alkoholia kohtuudella.
Tupakoinnin tai muiden nikotiinituotteiden lopettaminen on tärkeää.
Hoitamattomat hampaat altistavat sepelvaltimotaudille
Riskitekijöitä sepelvaltimotaudille – niin kuin muillekin sydän- ja verisuonitaudeille – ovat korkea kokonaiskolesteroli tai matala HDL- eli hyvä kolesteroli, korkea verenpaine, kakkostyypin diabetes, keskivartalolihavuus, tupakointi, liikkumattomuus ja sukurasite.
– Korkea ikä on riskitekijä siinä mielessä, että riskitekijäkuorma kertyy vuosikymmenten aikana.
On myös tunnistettu muita vaaratekijöitä. Esimerkiksi krooninen stressi altistaa sepelvaltimotaudin kehittymiselle.
– Pitkäaikainen stressi kohottaa verenpainetta ja pitää sympaattisen hermoston kierroksilla. Stressaantuneena ihminen ei välttämättä jaksa kiinnittää samalla lailla huomiota terveellisiin elämäntapoihin kuin palautuneena.
Tutkimusten mukaan myös esimerkiksi uniapnea, matala-asteista tulehdusta ylläpitävä ja hampaiden kiinnityskudosta tuhoava parodontiitti sekä ilmansaasteet ovat vaaratekijöitä.
Dominoefekti johtaa infarktiin
Veritulppa syntyy, kun suonen sairaaseen ja hauraaseen sisäpintaan tulee repeämä ja verihiutaleet ryntäävät tilkitsemään haavaa. Kun sepelvaltimoon tullut veritulppa tukkii verenvirtauksen ja estää sydämen hapensaannin, menee sydänlihas suonen latvaosasta kuolioon. Seurauksena on sydäninfarkti.
– Korkea verenpaine nopeuttaa prosessia. Mitä enemmän putkistossa kohinaa, sitä haitallisempaa se on valtimosuonille, Hekkala kertoo.
Riskitekijöitä on jokaisella
– Sydän- ja verisuonitaudit ovat erittäin tavallisia. Jokaisella on suvussa joku, jolla on ollut sydäntapahtuma. On ymmärrettävää, että ihmisiä mietityttää, onko juuri minulla sellainen perimä, joka voisi altistaa valtimotaudin kehittymiselle, Hekkala sanoo.
Merkittävänä sukurasitteena pidetään, jos lähisukulaisilla on ollut valtimotapahtumia tai todettu valtimotauti nuorella iällä, eli naisilla alle 65-vuotiana ja miehillä 55-vuotiaina.
Naisilla sepelvaltimotauti voi olla vaikeampi diagnosoida
Naisilla tauti ei välttämättä näy varjoainekuvauksessa päävaltimojen ahtautumina.
– Mikrovaskulaariangiina on sepelvaltimotaudin alamuoto, jossa suonten sisäpintaa verhoavien endoteelisolujen toiminnassa on solutasolla toimintahäiriö. Endoteelin sisään voi kertyä kolesterolia ja tulehdussoluja, mutta ne eivät ahtauta samalla tavalla kuin perinteisemmässä muodossa.
Mikrovaskulaarianginassa pienempien valtiohaarojen suonet eivät laajene normaalisti ja ne supistelevat epätarkoituksenmukaisesti.
– Vaikka diagnosointi on haasteellisempaa, saattavat oireet olla vaikeampia kuin tavallisemmassa tautimuodossa.
Myös raskauden aikaiset ongelmat voivat lisätä riskiä sairastua sepelvaltimotautiin.
– Raskaus on testi valtimosuonille. Raskauden aikaisesta kohonneesta verenpaineesta tai raskausmyrkytyksestä kärsineet naiset saattavat saada valtimotaudin aiemmin, Hekkala kertoo.
Naisten kolesteroliprofiili muuttuu vaihdevuosien myötä ”miehisempään” suuntaan.
– Kun sisäsyntyisen estrogeenin vetreyttävä voima poistuu, hyvä kolesteroli laskee ja paha tuppaa nousemaan.
Mikä on uusinta uutta sepelvaltimotaudin hoidossa?
Aina lääkitys ja elämäntapojen viilaukset eivät riitä, vaan tarvitaan toimenpidehoitoja.
– Toimenpiteet eivät pysäytä sairautta, vaan lääkitystä ja elämäntapahoitoja tarvitaan jatkossakin.
Pallolaajennus korjaa vain yhden pienen, ahtaimman osan valtimopuustoa, valtimoon laitetaan verkkoputki eli stentti pitämään valtimo auki. Stenttejä tehdään myös sokerista, mutta ne eivät ainakaan vielä ole laajassa käytössä.
Ohitusleikkauksessa kirurgi ompelee sydämeen ohitussuonenpätkiä, joilla ohitetaan ahtaimmat kohdat.
Ohitusleikkausten vaihtoehdoksi on kehitetty uusi hoito, angiogeneesi. Siinä sydänlihakseen pistetään kasvutekijää, joka kasvattaa paikalle uutta hiussuonistoa.
– Luonnon oma tapa tehdä angiogeneesiä on säännöllinen, päivittäinen liikunta. Paljon liikkuvilla potilailla on nähty varjoainetutkimuksissa merkittäviäkin ahtaumia, mutta luonto on tehnyt omia ohitussuonia ja ihminen on säästynyt infarktilta.
Sepelvaltimotauti vaatii aina lääkityksen
- Verenpaineen ja kolesterolin suhteen tavoitearvot ovat sepelvaltimotautia sairastavilla tiukemmat, ja kaikki tarvitsevat statiinilääkityksen.
- Asetyylisalisyylihappo- eli ASA-valmistella (esimerkiksi kauppanimet Asperin, Primaspan, Disperin) voidaan ehkäistä veritulpan syntymistä sairaaseen suoneen. Verenohennuslääkkeitä käyttävät sepelvaltimotautipotilaat eivät kuitenkaan aina tarvitse muuta tukosta estävää lääkettä.
- Klopidogreeli-, tikagrelori- ja prasugreeli valmisteita käytetään sydäntapahtumien ja toimenpiteiden jälkeen yhdessä ASA-lääkityksen kanssa.
- Nitrot ja beetasalpaajat helpottavat sairaan sydämen työtä.
- Muita sepelvaltimotaudin oireita estäviä lääkkeitä ovat pitkävaikutteiset nitraatit ja kalsiuminestäjät.
- Kolesterolin alentamiseksi on jo saatavilla pistoksina otettavia vasta-ainelääkkeitä, ja kenties jatkossa sepelvaltimotautia hoidetaan myös pistettävillä interleukiineilla eli tulehdusta hillitsevillä lääkkeillä.
Lähteet: Sepelvaltimotauti, Lääkärikirja Duodecim, Sydänliiton verkkoluento, asiantuntijana kadiologi, ylilääkäri Anna-Mari Hekkala
Sydänliiton verkkomateriaalit sydan.fi
Korkea LDL eli paha kolestroli käynnistää ahtautumien kehittymisen. Voit lukea lisää kolestrolista Super-lehdestä.
Sydänliiton Ammattilaispalvelusta löytyvät sydänterveyden sisällöt ja suositukset.
