Silmissä hiertää jatkuvasti kuin hiekkaa. Puhuessa suu tuntuu niin kuivalta, että välillä on pakko juoda vettä tai nieleksiä.
Tällaiset oireet voivat johtua monista asioista, mutta eräs selitys saattaa olla autoimmuunisairaus Sjögrenin oireyhtymä. Reumasairauksiin lukeutuvassa taudissa ihmisen keho suuntaa puolustusreaktion omia kudoksiaan vastaan siten, että autovasta-aineet alkavat vahingoittaa ulkoerityksestä huolehtivia rauhasia.
Kyynelnesteen ja syljen erittyminen häiriintyy rauhasten tulehdustilan vuoksi. Lisäksi limakalvot esimerkiksi sukuelinten alueella voivat alkaa kuivua.
Reumatologi, sisätautien erikoislääkäri Jari Pöllänen Terveystalosta kertoo, ettei haitallisen puolustusreaktion tarkkaa käynnistymismekanismia toistaiseksi tunneta. Perimän ja ympäristötekijöiden arvellaan vaikuttavan yhdessä taudin syntyyn niin kuin monissa muissakin autoimmuunisairauksissa.
Arviot yleisyydestä vaihtelevat alle prosentista jopa noin kolmeen prosenttiin väestöstä. Joka tapauksessa Sjögrenin oireyhtymä on leimallisesti aikuisten naisten sairaus.
− Yhdeksän kymmenestä sairastuneesta on naisia. Tyypillisimmin Sjögren havaitaan 40−50 ikävuoden paikkeilla, vaikka tila on mahdollisesti kehittynyt pitkään, Jari Pöllänen kertoo.
Niin kutsuttu primaarinen Sjögren esiintyy yksinään ja sekundaarinen taas jonkin muun reumasairauden yhteydessä.
Verestä etsitään vasta-aineita
Yleisimmin Sjögrenin oireyhtymää sairastava hakeutuu tutkimuksiin juuri silmien tai suun epämiellyttävien kuivuusoireiden vuoksi. Toisinaan epäily sairaudesta herää hammaslääkärin vastaanotolla, sillä syljen vähäisyys edistää hampaiden reikiintymistä ja ikenien tulehtumista.
− Muut oireet voivat olla hyvin epämääräisiä ja monimuotoisia: väsymystä, nivelkipuja ja kuumeilua. Vaikeassa muodossa saattaa tulla myös sisäelinoireita. Kaikkein vakavin Sjögrenin syndrooman seuraus on, että se nostaa imusolmukesyövän riskin noin 11-kertaiseksi tavanomaisesta, Jari Pöllänen sanoo.
Oireyhtymän toteamiseksi tehdään kyynelnesteen erittymistä mittaava imupaperitesti, ja myös syljeneritystä voidaan seurata. Verikokeessa tutkitaan, onko lasko koholla ja löytyykö verestä SS-A- ja SS-B-vasta-aineita.
− Vielä yksi mahdollinen tutkimus on koepalan ottaminen alahuulen limakalvolta lymfosyyttien tutkimiseksi. Oireiden, mittausten ja löydösten perusteella sitten tehdään pisteytys ja mahdollisesti diagnoosi, Jari Pöllänen kertoo.
Hänen mukaansa oirekuvan moninaisuudesta huolimatta Sjögrenin oireyhtymää osataan nykyään epäillä, ja tapaukset löydetään terveydenhuollossa varsin hyvin.
− Aihetta on pidetty aktiivisesti esillä, ja vähitellen asia on tullut ammattilaisille tutuksi. Vanhuksilla oireita voi olla vaikea erottaa limakalvojen luontaiseen ikääntymiseen kuuluvasta kuivumisesta, mutta yleensä sairaus havaitaan jo aiemmin.
Suun hyvä hoito tärkeää
Sjögrenin oireyhtymään ei ole toistaiseksi parantavaa hoitoa. Huojentava uutinen sairastuneille kuitenkin on, ettei syndrooma itsessään yleensä vaikuta eliniän odotteeseen tai johda työkyvyn menettämiseen.
Jari Pöllänen toteaa, että tauti ilmenee ja kehittyy monenlaisin tavoin. Osalla se pysyy koko iän hyvinkin vähäoireisena.
− Raskauden aikana tulee ottaa huomioon, että äidin veressä olevat SS-A- ja SS-B-vasta-aineet saattavat aiheuttaa syntyvälle lapselle sydämen johtumishäiriön. Hoidoksi lapsi voi tarvita sydämentahdistimen. Muutoin oireyhtymä ei ole suoraan periytyvä, Jari Pöllänen sanoo.
Pääasiassa hoito on oireita lievittävää. Silmien kuivumiseen auttavat erilaiset silmätipat ja keinokyyneleet sekä huoneilman kosteudesta huolehtiminen. Hyvin hankalassa kuivumisessa kyyneltiehyet on mahdollista tukkia väliaikaisesta tulpilla tai pysyvästi leikkauksessa.
Ksylitolipurkan käyttö kiihdyttää syljeneritystä. Suuhygienistin tai hammaslääkärin tarkastuksissa on hyvä käydä säännöllisesti hampaiden ja ikenien kunnon seuraamiseksi.
− Lisäksi kaikki suunhoitotuotteet kannattaa vaihtaa mahdollisimman hellävaraisiin ja limakalvoja ärsyttämättömiin, Jari Pöllänen mainitsee.
Väsymyksen ja nivelkipujen kaltaisiin hankaliin yleisoireisiin käytetään reumalääke hydroksiklorokiinia. Myös muita reumalääkkeitä, pieniannoksista kortisonia ja tulehduskipulääkkeitä käytetään niveloireiden lievittämiseen. Kaikkein vaikeimmissa tapauksissa annetaan suonensisäisesti biologista lääkettä.
Nämä oireet voivat kertoa Sjögrenin oireyhtymästä:
- Silmien kirvely ja roskan tunne
- Nielemisvaikeudet, tihentynyt tarve juoda, äänen käheytyminen
- Hampaiden reikiintyminen, hammaskiven muodostuminen, ientulehdus
- Sylkirauhasten ärtyminen ja poskien turvotus
- Nenän kuivuminen ja kutina, kuiva yskä
- Sukuelinten limakalvojen kuivuminen
- B12-vitamiinin ja raudan huono imeytyminen
- Jatkuva väsymys
- Nivelkivut
- Ihottumat ja ihon kutina
- Kuumeilu
