Kehon ydinlämpötilan (hypertermian) laskeminen viilentämällä
Elimistön lämpeneminen eli hypertermia (yli 39–40 astetta) aiheuttaa heikotusta, pahoinvointia ja vakavimmillaan tajunnan menetyksen. Jos kehon lämpötila nousee yli 45 asteen kuolemanvaara on todellinen.
Hypertermia on eri asia kuin kuume. Hypertermiassa elimistön lämmönsäätely toimii normaalisti, mutta muut tekijät, esimerkiksi ruumiillinen rasitus tai korkea ilmanlämpötila nostavat kehonlämpöä.
Hypertermia uhkaa kesähelteillä etenkin yksin asuvia vanhuksia, joiden asunnoissa ei ole viilennysmahdollisuuksia ja jotka eivät juo riittävästi. Hikoilu on lämmönsäätelyn kannalta välttämätöntä, mutta se voi loppua nesteen puutteessa.
Jos jää esimerkiksi sairauskohtauksen takia saunan lauteille, seurauksena voi olla lämpöhalvaus.
Auringonpistos on hypertermian lievempi muoto.
Ensiapu on riisua vaatteet ja viilentää kehoa viileällä vedellä. Veden pirskottelu, viileä suihku ja viileät pyyhkeet toimivat. Viilentämiseen saa käyttää kylmäpusseja tai jääpaloja, ne voidaan asetella esimerkiksi kaulan alueelle, muttei suoraan paljaalle iholle. Viileään veteen upottaminen on tehokas keino, mutta sitä ei suositella lapsille, vanhuksille tai verenkiertoelinten sairauksia sairastaville.
Jos tuuletusta ei ole, ihmistä voi viilentää viuhtomalla esimerkiksi vaatteilla tai sanomalehdillä. Jos henkilö pystyy nielemään, anna suun kautta viileää juotavaa.
Verenvuodon tyrehdyttäminen
Pienet, arkiset verenvuodot hoituvat laastarilla.
Isompi ulkoinen verenvuoto voi tulla esimerkiksi kaatumisen seurauksena.
Paina haavaa käsillä ja sido se painesiteellä, paine nopeuttaa vuodon tyrehtymistä. Jos ensiapumateriaalia ei ole saatavilla, haavalle saa painetta myös pienellä esineellä. Loukkaantunut voi itse painaa haavaa sillä aikaa, kun toinen hakee sitomistarvikkeet. Usein loukkaantuneen mieltä rauhoittaa, kun hän voi itse tehdä jotakin.
Valtimorunkojen painamista tai kylmähoitoa ei suositella.
Palovammojen viilentäminen
Yleisin palovamma on auringon aiheuttama. Palovammoja voi syntyä kotioloissa esimerkiksi keittiössä.
Palovamman viilentäminen on laajasti käytössä, mutta siitä ei ole tieteellistä näyttöä. Viilentämistä suositellaan kuitenkin ja se aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Palovammaa viilennetään kylmällä vedellä 20 minuuttia. Älä käytä jääpalapusseja tai voiteita, ja myös liian kylmä vesi voi aiheuttaa paleltumia.
Peitä palovamma muovikelmulla. Tavallinen elmukelmu käy hyvin. Kelmu on parempi vaihtoehto kuin side, sillä siitä ei jää nöyhtää haavaan. Kelmu suojaa vammaa, estää kuivumista ja pienentää tulehdusriskiä. Kelmu kierretään löysästi vamman ympärille, se kiinnittyy itsestään, eikä tarvitse teippejä.
Ensimmäisen asteen palovamma hoituu usein kotioloissa. Jos toisen asteen vamma on potilaan kämmentä suurempi, kannattaa käydä lääkärissä. Kolmannen asteen palovamma vaatii aina sairaalahoitoa. Pienten lasten ja vanhusten iho on ohuempaa, joten heidän vammojaan kannattaa aina näyttää lääkärille.
Nivelsidevamma (nyrjähdysvamma)
Nivelsidevammat ovat yleisiä, nivelside voi nyrjähtää niin pihaleikeissä kuin märällä kylppärinlattialla liukastuessa.
Tarkasta ensin, voiko raajaa liikuttaa ilman kipua ja miten sormet ja varpaat toimivat. Jos kipu on kova ja raajalle ei voi varata, kyseessä voi olla murtuma ja silloin hakeudutaan lääkäriin.
Nyrjähdyksessä vamma-alue voi turvota ja siihen saattaa tulla mustelma.
Avainsanat ensiavussa ovat kompressio ja kylmä. Kompression saa aikaan tukevalla joustositeellä, se ehkäisee turvotusta. Kylmäpussia ei saa laittaa paljaalle iholle, vaan väliin laitetaan ohut kangas, esimerkiksi sukka. Raajan kohottaminen ei nykyisellään ole EA-ohjeissa, mutta siitä ei ole haittaakaan.
Asiantuntijoina SPR:n Tikkurilan ja Tapiolan ensiapuryhmien vapaaehtoistyöntekijät vantaalainen Silja Hormia ja espoolainen Eeli Selin. ”Siviilissä” Hormia on hoitotyön opettaja ja Selin opiskelee lähihoitajaksi ja työskentelee hoivakodissa.
Lähteet:
Suomen Punaisen Ristin päivitetyt elvytys- ja ensiapuohjeet, 2022
Lämpöhalvaus ja auringonpistos (hypertermia), Lääkärikirja Duodecim
