Suomalaisten suissa on paljon eriasteisia hoitamattomia sairauksia ja väestön ikääntyessä hoidontarve tulee kasvamaan, arvioi Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.
Karies eli hampaiden reikiintyminen ja parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus ovat suomalaisten tavallisimpia hammas- ja suusairauksia. Muita tyypillisiä hammaslääkärin vastaanotolla hoidettavia suun sairauksia ovat esimerkiksi erilaiset limakalvosairaudet, sieni-infektiot ja leukanivelvaivat sekä suusyövän diagnosointi. Lisäksi suomalaisten suissa on tarvetta purennan kuntoutukselle ja puuttuvia hampaita korjaavalle proteettiselle hoidolle sekä purentavirheitä korjaavalle oikomishoidolle.
Yli kolmannes aikuisista on kärsinyt hammassärystä tai muista hampaisiin tai hammasproteeseihin liittyvistä vaivoista vuoden aikana. Noin joka kymmenes kokee suunsa kuivaksi päivittäin, naiset useammin kuin miehet. Vanhemmissa ikäryhmissä kokemus on moninkertaisesti yleisempää nuorempiin ikäryhmiin verrattuna.
FinTerveys 2017 -väestötutkimuksen mukaan suunterveytensä hyväksi kokevien osuus on pienentynyt. Entistä useampi vastaaja koki myös jäävänsä vaille tarpeellisina pitämiään suun terveydenhuoltopalveluja asiakasmaksujen tai hintojen vuoksi.
Vaikka suomalaisten suunterveys on viime vuosikymmeninä parantunut, ovat sosioekonomiset erot yhä suurempia verrattuna muihin Pohjoismaihin. Haavoittuvassa asemassa ovat erityisesti syrjäytyneet nuoret sekä monisairaat vanhukset.
Hälyttävää on, että lähes kolmasosa nuorista miehistä ei käytä suun terveydenhuollon palveluja lainkaan. Lisäksi miesten ja poikien hampaiden harjaus on huonolla tolalla. Vain hieman yli puolet miehistä ja neljä viidesosaa naisista harjaa hampaansa suositusten mukaan eli kahdesti päivässä.
Suun hoitamattomuudella on monia ikäviä seurauksia. Hammas- ja suusairauksilla on tutkitusti yhteyksiä useisiin yleisiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin.
Lähde: Suomen Hammaslääkäriliitto
