Arvioiden mukaan Suomessa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsii noin 10–15 prosenttia ihmisistä. Vatsa- ja suolistovaivojen hoitoon erikoistunut laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kertoo, että ärtyvän suolen oireyhtymä on jo yleisin vatsan seudun vaiva, johon hänen asiakkaansa etsivät apua. Tutkimuksissa naiset ovat länsimaissa yliedustettuina, mutta vaivaa esiintyy sekä naisilla että miehillä.
Oireyhtymän syitä ei täsmällisesti tunneta, mutta sekä perimällä että ympäristötekijöillä arvioidaan olevan vaikutusta sen puhkeamiseen. Selkeää parantavaa hoitoa sairauteen ei ole, mutta ruokavaliota sekä ruokailu- ja elämäntapoja harkitusti muokkaamalla voidaan pyrkiä minimoimaan oireita ja niiden elämänlaatua heikentävää vaikutusta.
Ärtyvän suolen oireyhtymää sanotaan hyvälaatuiseksi tai toiminnalliseksi vatsavaivaksi, sillä sille ei ole löydetty selkeää elimellistä syytä. Putkonen ei pidä näitä nimityksiä erityisen osuvina, sillä oireet voivat olla kivuliaita ja rajoittaa elämää monin tavoin.
– Siinä mielessä ärtyvä suoli ei toki ole vakava sairaus, että se hoitamattomana johtaisi henkeä uhkaaviin seurauksiin. Tutkimuksista tiedetään kuitenkin, että oireilevilla ihmisillä tulehdusmarkkerit ovat koholla ja suolistohormonitasot ovat poikkeavia. Eli ei tässä ole kyse myöskään pelkästä suoli ei vedä -ongelmasta.
Diagnoosi perustuu oirekuvaan
Ärtyvän suolen oireyhtymän oirekuva vaihtelee ihmisestä toiseen. Tyypillisesti oireet ilmenevät aaltomaisesti. Tämä aaltomaisuuskaan ei ole säännöllistä, vaan voi eri ihmisillä näkyä yhden päivän, yhden viikon tai kuukauden aikana.
– Tavallisimmat ravitsemusterapeutin vastaanotolla keskusteltavat oireet ovat häiritsevät ilmavaivat, turvotus ja kipu. Vessassa käydään usein tai ei lähes ollenkaan, tai sitten sekamuotoisesti. Monilla on lisäksi väsymysoireita ja joillakin vielä ylävatsaoireita, kuten närästystä ja refluksia, Leena Putkonen listaa.
Monet asiakkaista päätyvät ravitsemusterapeutin vastaanotolle ärtyvän suolen vaivojen helpottamiseksi, kun lääkäri on ensin diagnosoinut oireyhtymän ja tutkimusten avulla sulkenut pois vakavat sairaudet.
Ärtyvän suolen viralliset diagnostiset kriteerit edellyttävät, että vatsavaivat ja -kipu ovat jatkuneet puolen vuoden ajan, ja että niitä on ollut viimeisten kolmen kuukauden aikana vähintään kolmena päivänä viikossa. Lisäksi kriteerinä on joko kivun helpottuminen ulostamisen jälkeen, ulostamiskertojen tiivistyminen tai harveneminen vaivan pahetessa taikka se, että ulosteen koostumus löystyy tai kovenee vaivan pahetessa.
Vaikkei aivojen ja suoliston yhteyksiä vielä täysin ymmärretä, stressitasojen tiedetään vaikuttavan suoliston toimintaan. Yhteys näkyy myös siinä, että kivuliaat ja elämää rajoittavat vatsavaivat aiheuttavat mielialan laskua ja kuormittavat.
– Vatsa- ja suolistovaivoja selviteltäessä olisi siksi hienoa, jos meillä terveydenhuollon ammattilaisilla olisi rohkeutta kysyä myös psyykkisestä hyvinvoinnista, perhe- ja työkuvioista. Laajemmat tiedot asiakkaasta auttaisivat myös sitomaan vatsa- ja suolisto-oireita paremmin ihmisen elämän kokonaisuuteen, Putkonen toteaa.
Tilapäistä tai pitkäkestoista
Ravitsemusterapeutin näkökulmasta tehokkaimman hoitotavan suunnittelussa keskeisiä selvitettäviä asioita ovat oireiden kirjo, kesto ja mahdollinen laukaiseva syy, jos sellainen voidaan tunnistaa. Tällainen syy voi olla esimerkiksi matka ja siellä nautittu ruoka tai sairastettu mahatauti ja sen hoidossa käytetty suolistoflooraa muuttanut antibioottilääkitys.
Oireet voi nostaa esille myös poikkeuksellinen stressaava elämän- tai työtilanne. Moni vuosia oireillut puolestaan kertoo olleensa jo lapsena herkkävatsainen tai vatsallaan jännittäjä.
– Lääkekuurin jälkeiset oireilut tavallisesti helpottavat ajan mittaan ja ruokavalion rajoituksia voidaan purkaa. Tilannetta voidaan myös interventiona tasapainottaa tietyillä probiooteilla. Lapsuudesta asti oireilleen kohdalla ajattelen, että kyseessä on enemmänkin krooninen sairaus, jota joutuu elämäntavoilla hallitsemaan, Leena Putkonen toteaa.
Haastavaksi tilanteen tekee se, että kaikki oireita pahentavat tekijät eivät ole omassa hallinnassa. Ne liittyvät yhteiskunnallisiin kysymyksiin, esimerkiksi työelämään, ulkoisiin stressitekijöihin ja väärään unen rytmiin.
– Silloin pyrimme hallitsemaan sitä mitä voidaan. Jos esimerkiksi vatsavaivoja pahentavasta kolmivuorotyöstä ei voi siirtyä pois, pohdin asiakkaan kanssa, miten lepo- ja vapaapäivinä kuitenkin ehtisi syödä ja levätä järkevästi ja tehdä hyvinvointia tukevia valintoja.
Ruokavalio suolistoystävälliseksi
Useimmat ärtyvän suolen oireista kärsivät saavat apua ravitsemusterapeutin kanssa suunnitellusta yksilöllisestä FODMAP-ruokavaliosta.
FODMAP toimii siksi, että siinä karsitaan ravinnosta imeytymättömiä hiilihydraatteja, joita suolistobakteerit tuottavat energiaa käymällä. Käymisestä taas syntyy kaasua, joka venyttää suolen seinämiä. Tämä aiheuttaa turvotusta, joillekin merkittävääkin kipua ja vaikuttaa ulosteen koostumukseen.
– Erityisesti sekamuotoinen, ripulityyppinen ärtyvän suolen oireilu on sellaista, johon FODMAP auttaa. Ruoka-aineista pahimpia löysyyttä lisääviä ovat esimerkiksi sokerialkoholit kuten sorbitoli tai ksylitoli, maitosokeri laktoosi ja ylimääräinen hedelmäsokeri eli fruktoosi, Leena Putkonen kertoo.
Jos oireilu on enemmän ummetustyyppistä, taustalta löytyy usein metaania tuottavien bakteerien toiminta. Myös sitä voi hillitä rajaamalla ruokavaliosta pois nimenomaan fermentoituvia kuituja.
– Eli otetaan niiltä bakteereilta ruoka pois, jolloin ulostemassa ei jumita niin paljon. Ummetuksella voi tosin olla neurologisia tai anatomisia syitä, jotka on syytä selvittää lääkärin kanssa.
Tavallisesti muutoksen voinnissa havaitsee jo viikon kokeilulla, mutta joskus suolisto tarvitsee pidemmän sopeutumisjakson. Jos FODMAP ei tunnu auttavan, siitä kannattaa kuitenkin luopua, sillä ravintoaineita ei kannata karsia turhaan.
– Silloin ainakin on selvinnyt se, että oman oireilun keskeinen syy ei ole ruoka, vaan ehkä stressi, levon puute tai liikunnan vähäisyys.
Liikunnalla on tärkeä rooli
Ruokavalio on vain yksi osa ärtyvän suolen hoitoa. Lisäksi tarvitaan säännöllisyyttä ruokarytmiin, rauhallista ja perusteellista pureskelua, stressin välttämistä, unta ja riittävästi liikuntaa.
Istumisaika ja vähäinen maltillisen arkiliikunnan määrä vaikuttavat suoraan suoliston toimintaan. Paikallaan oleminen sotii luontaisia fysiologisia prosesseja vastaan. Liikunta tutkitusti vähentää kaasun määrää suolistossa ja parantaa muun muassa kivun sietoa.
Istumatyötä tekeville sähköpöydät ja liikunnan lisääminen keskelle työpäivää ja vuorotyöläisille pyrkimys säännölliseen liikuntaan työ- ja lepoaikataulujen puitteissa olisivat tärkeitä.
– Ei oikeastaan ole mikään ihme, että länsimaissa oireillaan paljon. Suoliston hyvinvoinnin kannalta vaikkapa tällaisissa päivittäistä istumisaikaa lisäävissä tuottavuustalkoissa ei ole mitään järkeä, Leena Putkonen toteaa.
Eritoten liikuntarajoitteiden kanssa eläville ravinnon ja liikunnan yhdistelmää kannattaisi pohtia ravintoterapeutin avulla jo ennen kuin ongelmia esiintyy.
– Käytännössä vaikkapa kaikki pyörätuolipotilaat hyötyisivät ravitsemusterapeutin asiantuntemuksesta, jotta ravintoaineiden ja energian saanti voitaisiin säätää kohdalleen.
Asiantuntijana laillistettu ravintoterapeutti Leena Putkonen, Superhyvää suolistolle! Herkkävatsaisen elämä kuntoon -kirjan kirjoittaja.
