Suurella osalla suomalaisista nuorista on hyvä terveyden lukutaito eli he osaavat esimerkiksi etsiä tietoa terveydestä, arvioida tiedon luotettavuutta ja soveltaa sitä oman terveyden ylläpitämiseen. Tämä käy ilmi liikuntatieteiden lisensiaatti Olli Paakkarin väitöstutkimuksesta.
Paakkari tarkasteli väitöstutkimuksessaan 13–15-vuotiaiden nuorten terveyden lukutaitoa Suomessa ja kolmessa muussa Euroopan maassa. Vertailussa suomalaisnuoret pärjäsivät verrokkimaiden nuoria paremmin.
Tutkija ei ole yllättynyt tuloksesta.
– Suomalaisilla nuorilla on hyvät tiedot terveydestä jo koulujärjestelmän takia.
Terveystieto otettiin mukaan pakolliseksi oppiaineeksi perusopetukseen 2000-luvun alussa. Kun oppiaineen tavoitteille, sisällöille ja opettajien kelpoisuudelle määriteltiin yhteiset kriteerit, lähtökohdat terveyden lukutaidon kehittämiseen ovat olleet yhtäläiset kokonaisille ikäluokille, Paakkari sanoo.
Muodollinen oppiminen on hänen mukaansa muutoinkin tärkeässä osassa terveyden lukutaidon kehittämisessä.
– Terveyden lukutaito on opittavissa oleva taito ja sen perusta luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa.
Oppimista voi toki tapahtua pitkin elämää.
– Joku saattaa havahtua läheisen sairastumisen myötä tai omien terveyspulmien kautta pohtimaan terveysasioita syvemmin.
Huono terveyden lukutaito kasvattaa terveyseroja
Tutkimuksessaan Paakkari vertaili, kuinka hyväksi seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaiset nuoret itse arvioivat oman terveyden lukutaitonsa. Tulosten perusteella yhdeksäsluokkalaiset arvioivat osaamisensa paremmaksi kuin seitsemäsluokkalaiset.
Molemmissa ryhmissä tytöt arvioivat osaamisensa hieman paremmiksi kuin pojat.
Tutkimusten mukaan terveyden lukutaito on kuitenkin sukupuolen ja muiden taustamuuttujien lisäksi yhteydessä yleiseen koulumenestykseen: koulussa muutoinkin heikosti pärjäävillä on todennäköisemmin alhaisempi terveyden lukutaito kuin muilla.
– Suurin osa suomalaisista nuorista arvioi oman terveyden lukutaitonsa kohtalaiseksi tai hyväksi. Alhaisiksi omat taitonsa arvioi noin joka kymmenes nuori. Ikäluokassa saman suuruinen joukko nuoria syrjäytyy. On esitetty, että erilaiset terveyden voimavarat kasaantuvat, joten on mahdollista, että he ovat osin samaa joukkoa, Paakkari pohtii.
Terveyden lukutaito ei siis ole vain yksilöitä koskeva asia vaan sillä on myös kansanterveydellistä ja -taloudellista merkitystä.
– Terveyden lukutaito vaikuttaa terveystottumuksiin, terveydentilaan ja koettuun terveyteen. Ihmisillä, joilla on alhainen terveyden lukutaito, ravinto- ja liikuntatottumukset ovat terveydelle haitallisempia ja kuolleisuus, lääkkeiden ja terveyspalveluiden käyttö suurempaa.
Heikosta terveyden lukutaidosta voi kertoa myös terveyteen liittyvä riskikäyttäytyminen, esimerkiksi päihteidenkäyttö tai tupakointi.
Luotettavan tiedon tunnistaminen on vaikeaa aikuisellekin
Yksi terveyden lukutaidon osa-alueista on kyky arvioida terveysväittämien todenperäisyyttä. Terveyttä koskevaa tietoa on verkossa ja sosiaalisessa mediassa saatavilla yhä enemmän, ja taito tarkastella kriittisesti saatavilla olevaa tietoa on yhä tärkeämpi kansalaistaito.
– Terveydestä tulee jatkuvasti lisää tietoa ja tieto myös muuttuu. On tärkeä saada luotua nuorille utelias asenne, että he selvittäisivät itse, mikä tieto pitää paikkansa, eivätkä uskoisi ensimmäisenä naapurin reiskaa tai jotain nettisivua.
On tärkeä saada luotua nuorille utelias asenne,
että he selvittäisivät itse, mikä tieto pitää paikkansa, eivätkä uskoisi ensimmäisenä naapurin reiskaa
tai jotain nettisivua.
Terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta ja todenperäisyyttä voi lähteä arvioimaan esimerkiksi miettimällä kuka tiedosta tai sen julkaisemisesta hyötyy, Paakkari vinkkaa.
– Terveystieto on haastava maasto, siihen liittyy voimakas kaupallinen intressi, joka houkuttelee erilaisia toimijoita. Siitä selviäminen on vaikeaa aikuisillekin.
Olli Paakkarin terveyskasvatuksen väitöstutkimus tarkastettiin toukokuussa Jyväskylän yliopistossa.
