Ongelmat ovat tuttuja myös lähihoitajan työssä. Työterveyslaitoksen keväällä tekemän kyselyn mukaan suurin osa superilaisista lähihoitajista kokee työn vaatimukset ja olosuhteet vähintään kuormittavina ja neljännes erittäin kuormittavina.
Kuormitus tapahtuu salakavalasti. Kiireen tuntu on valitettavan usein työssä ennemmin normi kuin poikkeus ja jopa yleisesti hyväksytty asiantila. Kun kiireeseen ja muihin häiriötekijöihin tottuu, niiden vaikutusta ei välttämättä edes huomaa ennen kuin on liian myöhäistä.
Pitkittyessään aivojen kuormitus uhkaa työntekijän terveyttä. Työpaikalla siitä aiheutuu vaaratilanteita. Kun työteho, tarkkavaisuus ja huolellisuus laskevat, virheiden ja työtapaturmien määrä lisääntyy. Hoitoalalla seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
Mitä on tehtävissä?
Vaikka ihminen on sopeutuvainen, aivot eivät kestä kuormitusta loputtomiin. Ainoa keino puuttua tilanteeseen on siis tarkistaa työn tekemisen tapoja. Tätä mieltä on myös Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Kalakoski.
– Ihmistä ei voi muuttaa eikä korjata, siksi täytyy muuttaa työtä, Kalakoski totesi Työterveyslaitoksen Sujuke-hankkeen loppuseminaarissa.
Työterveyslaitoksen hankkeen tavoitteena on ollut parantaa työpaikkojen kognitiivista ergonomiaa eli aivojen hyvinvointia. Siinä on tulosten perusteella paljon parannettavaa.
Työpaikoilla osataan rutiiniluonteisesti kiinnittää huomiota fyysiseen ergonomiaan eli esimerkiksi siihen, että työasennot eivät kuormita kehoa. Samaan tapaan pitäisi osata arvioida työtä myös siltä kannalta, miten se kuormittaa aivoja, ja miettiä, miten kuormitusta voisi keventää.
Aivojen kuormittuminen ei ole vain yksittäisen työntekijän työhyvinvointia koskettava asia vaan koskettaa koko organisaatiota. Siksi ongelmiin tulisi puuttua yhteistyöllä. Työterveyslaitoksen hanke osoitti myös, että työntekijöiden ottaminen mukaan kehittämistyöhön teki heistä myös sitoutuneempia muutoksiin.
Kognitiivisen ergonomian kehittämisen voi aloittaa vaikkapa luomalla ja kehittämällä työpaikan yhteisiä pelisääntöjä. Esimerkiksi toistuvien keskeytysten vähentämiseksi voidaan sopia, milloin ja miten työhönsä keskittynyttä työntekijää saa häiritä.
Hiljennä häiritsevä härpäke
Tietotekniikka on sujuvoittanut hoitotyötä, kun pakolliset toimistotyöt, raportoinnit ja arkistoinnit, hoituvat sähköisesti. Uusien laitteiden hallinta vaatii toki lähihoitajalta yhä enemmän tietoteknistä osaamista. Lisäksi arvokasta työaikaa kuluu hukkaan, kun laitteet eivät suinkaan aina toimi kuten pitäisi, eikä it-tukeen saa yhteyttä silloin kun pitäisi.
Oma lukunsa ovat älylaitteet. Kun puhelin pirahtaa, sähköposti kilahtaa tai somekanava hälyttää uudesta viestistä, ajatus keskeytyy riippumatta siitä, onko kyseessä työasia vai ei.
Asiasta toiseen hosuminen ei oikein istu hoitotyöhön, jossa on annettava aikaa ihmisille. Itse asiassa se ei tee hyvää kenellekään. Jatkuva viestien tulva luo mielikuvan kiireestä, ja pitkäkestoinen kiire taas tunnetusti aiheuttaa stressiä.
Ilmeinen ratkaisu olisi sammuttaa yksittäinen laite, katkaista verkkoyhteys tai ottaa sovelluksista ilmoitukset pois päältä keskittymistä vaativan työn ajaksi. Jos se ei työajalla ole mahdollista, pidä tauko omalla ajallasi, ja aivosi kiittävät.