Tuntuuko siltä, että työasiat jäävät jatkuvasti roikkumaan eikä mistään tahdo tulla valmista? Kasautuvatko työt siksi, että motivaatio puuttuu eikä aloittamisesta tule mitään?
Vaikeuksien syynä voi olla varhain alkava muistisairaus. Paljon todennäköisempää kuitenkin on, että niiden takaa löytyy jokin muu, hoidettavissa oleva syy.
– Työikäisillä on paljon yleisempää, että vaikeudet liittyvät esimerkiksi mielialaan, vireystilaan, kipuihin, päihteiden käyttöön tai uneen. Syyt ovat usein ohimeneviä, ja niitä on yleensä mahdollista hoitaa, sanoo Oulun yliopistollisen sairaalan neurokeskuksen psykologi Anna-Leena Heikkinen. Hän tarkastelee tuoreessa väitöskirjassaan työikäisen muistipotilaan kognitiivisten oireiden ja neuropsykologisen suoriutumisen arviointia.
Siksi on järkevää, että työikäisillä selvitetään ensin kognitiivisten vaikeuksien muut syyt ja vasta sitten muistisairauden mahdollisuus.
Mahdollisimman varhaiseen muistisairauden diagnoosiin toki pyritään, mutta siihen liittyy Heikkisen mukaan haasteita.
– Työikäisellä muistisairautta ei aina osata epäillä silloinkaan, kun syytä olisi. Tutkimusten mukaan työikäinen joutuu odottamaan muistisairausdiagnoosia selvästi pitempään kuin yli 65-vuotias.
Varhain alkavista muistisairauksista puhutaan silloin, kun oireet alkavat alle 65-vuotiaana. Suomessa arvioidaan olevan 7000–10000 työikäistä muistisairasta. Sairauden aiheuttaa yleensä Alzheimerin tauti tai otsa-ohimolohkorappeuma.
Outous voi olla oire
Työtehtävistä selviytymisessä saattaa olla ongelmia, mutta sen lisäksi varhainen muistisairaus voi Heikkisen mukaan oireilla myös muuttuneena käytöksenä.
Sairastunut saattaa hermostua herkemmin kuin ennen. Sosiaalinen suodatin voi kadota: työkaveri saattaa sanoa asioita, joita hän ei aikaisemmin olisi missään tapauksessa sanonut. Siitä voi seurata ihmettelyä ja riitoja työpaikalla.
– Sairastuneen käytös voi myös muuttua ylipäätään oudoksi tai vetäytyväksi. Työkaverit alkavat ihmetellä, että miksi tuo on nykyään tuollainen, ei se ennen noin käyttäytynyt, Heikkinen kuvailee.
Unohtelun huomaa sairas itsekin
Muut saattavat huomata muistisairauden oireet helpommin kuin sairastunut itse. Etenkin käyttäytymisen muutoksia voi olla vaikea itse tunnistaa.
– Jos taas oireet ovat enemmän muistiin tai muuhun kognitioon eli tiedonkäsittelyyn liittyviä, työelämässä mukana olevat voivat tunnistaa ne itse varsin hyvinkin. Tämä oli väitöstutkimukseni uusi ja tärkeä tulos, Heikkinen kertoo.
Muistisairauksiin liitetään usein omien oireiden tiedostamisen vaikeus. Heikkisen mukaan asia ei ole näin yksinkertainen.
– Jos henkilöltä kysytään esimerkiksi sovittujen tehtävien muistamista työssä, ongelmat tunnistetaan useimmiten hyvin, jos niitä on. On tärkeää, että asiaa kysytään oikein, kuten juuri työhön liittyen.
Päivittäisiin kotiaskareisiin liittyvät kysymykset eivät välttämättä toimi yhtä hyvin, sillä arkirutiinit ovat muistisairaallekin helpompia muistaa kuin kognitiivisesti vaativammat työasiat. Siksi muistisairaus saatetaan myös huomata ensiksi työpaikalla.
Oireiden paljous haittaa seulontaa
Muistisairauden todennäköisyys kasvaa iän myötä. Varhain alkavista muistisairauksista suurin osa todetaan 55-65-vuotiailla, mutta Heikkinen on tavannut vastaanotollaan myös alle 40-vuotiaita potilaita.
– Näin nuoret potilaat ovat onneksi hyvin harvinaisia. Tapaustutkimuksia tosin löytyy jopa alle 30-vuotiaista sairastuneista.
Muistisairauden oireita tutkittaessa ensimmäinen etappi on työterveyden tai terveyskeskuksen vastaanotto. Sieltä potilas jatkaa tarvittaessa tarkempiin tutkimuksiin muistipoliklinikalle.
Sosiaalinen suodatin voi kadota,
ja se aiheuttaa riitoja.
Heikkisen väitöksen kolmesta pääkysymyksestä kaksi liittyy juuri muistisairauden seulonnan tarkkuuteen.
– Omassa tutkimusjoukossani muistipoliklinikalle tehdyt lähetteet olivat yleensä aiheellisia, turhia lähetteitä oli joukossa hyvin vähän. Etenkin työterveydessä haasteena kuitenkin on, että työelämän henkisen kuorimittavuuden vuoksi erilaisia kognitiivisia oireita koetaan todella paljon.
Yleisiä syitä kognitiivisen työkyvyn heikkenemiseen ovat depressio ja muut mielialaan liittyvät ongelmat, kuten uupumus- ja stressioireet.
– Toinen merkittävä ryhmä ovat yleiseen terveyteen liittyvät tekijät kuten erilaiset kivut, diabetes ja monisairastuvuus. Keskeisiä ovat myös uneen ja vireyteen liittyvät ongelmat, Heikkinen luettelee.
Tyhjäkäynti ei paranna päätä
Varhaisista muistisairauksista valtaosa johtuu etenevistä aivosairauksista. Niistä yleisin on Alzheimerin tauti ja toiseksi yleisin otsa-ohimolohkorappeuma. Kumpaankaan ei tunneta parantavaa hoitoa.
Alzheimerin tautiin on olemassa lääkkeitä, jotka voivat antaa sairastuneelle lisää parempia ja toimintakykyisempiä elinvuosia. Lääkitys tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muistisairauden varhainen diagnosointi on tärkeää tästäkin syystä.
Elintavoilla näyttää tutkimusten mukaan olevan merkitystä muistisairauteen sairastumisessa myöhemmällä iällä. Ainakin taudin puhkeaminen voi terveellisten elintapojen ansiosta lykkääntyä myöhemmäksi.
Työikäisten muistisairauden osalta tilanne on epäselvempi. Heikkisen mukaan käytettävissä ei ole juurikaan tutkimustietoa siitä, voiko varhain alkavan muistisairauden puhkeamiseen jotenkin itse vaikuttaa.
– Terve järki kuitenkin sanoo, että elintavoilla saattaa olla jokin merkitys myös varhain alkavassa muistisairaudessa. Esimerkiksi henkinen aktiivisuus voi silloinkin auttaa.
Kannattaa siis käyttää päätä ja haastaa omaa ajattelua vaikka lukemalla kirjoja laidasta laitaan. Se voi parhaassa tapauksessa ainakin myöhentää sairauden puhkeamista ja ylläpitää parempaa toimintakykyä.
Verisuoniperäiset muistisairaudet sijoittuvat parantumattomien etenevien ja ei-etenevien aivosairauksien välimaastoon. Niitäkään ei Heikkisen mukaan voida parantaa, mutta niiden kulkuun voidaan vaikuttaa elintavoilla.
– Hyviä keinoja ovat liikunta, riittävä uni, stressin välttäminen sekä verenpainetaudin ja kolesterolin asianmukainen hoito.
Milloin hoitajien on syytä epäillä työikäisellä asiakkaalla muistisairautta? Ainakin silloin, kun asiakkaan kognitiivinen taso laskee ilman mitään näkyvää syytä, Heikkinen vastaa.
– Myös selittämättömät luonteen ja käytöksen muutokset hyvä syy ohjata asiakas jatkotutkimuksiin.
Lähete voi olla aiheellinen myös silloin, kun asiakkaalla ei selvästikään ole kaikki kohdallaan, mutta hän ei itse ole tilanteesta pätkääkään huolestunut.
– Asiakas ei vaikkapa muista mistä juuri äsken puhuttiin, mutta ei ole tilanteesta millänsäkään. Toisaalta se, että henkilö tunnistaa omat oireensa ei ole tae siitä, että kyse ei olisi muistisairaudesta.
Väitös: Evaluation of cognitive complaints and neuropsychological performance in early-onset cognitive impairment and dementia. Oulun yliopisto 2024.
Lue myös: Työikäisilläkin on muistisairauksia, ja niiden varhainen toteaminen on haasteellista
Näön heikkenemistä ja arvaamatonta käytöstä – muistisairauden ensi oireet voivat yllättää
