Suomessa arviolta 193 000 henkilöä sairastaa muistisairautta ja sen lisäksi arviolta 200 000 ihmisellä kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen. Suomessa on eri arvioiden mukaan noin 7 000-10 000 potilasta, joilla muistisairaus on alkanut alle 65-vuotiaana.
Kolme yleisintä muistisairautta Suomessa ovat Alzheimerin tauti, otsa-ohimolohkorappeuma ja Lewyn kappale -tauti.
Muistisairauden oireita voidaan pitää uupumuksena
Oikealle hoito- ja palvelupolulle pääseminen ei ole itsestäänselvyys, etenkään työikäisten kohdalla.
Ennen oikeaa diagnoosia moni saa muita diagnooseja. Oireet voidaan tulkita esimerkiksi masennuksesta tai työuupumuksesta johtuvaksi.
Diagnoosin viivästyminen hidastaa hoitoon pääsyä ja lisää inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia. Lääkehoidosta ja kuntoutuksesta on eniten hyötyä silloin, kun ne aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Monesti ajatellaan, että muistisairaus estää sairastuneita elämästä itsenäistä ja täyttä elämää. Kun sairaudesta koetaan häpeää, hoitoon hakeutumisen kynnys kasvaa ja hoitoon pääsy hidastuu, sanoo Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu.
Työikäisillä muistisairaus johtuu usein perimästä. Otsa-ohimolohkorappeumalla ja Alzheimerin taudilla on omat riskigeeninsä.
Aivot narikasta ja käyttöön!
Perimän ulkopuolisia muistisairauksien riskitekijöitä ovat korkea kolesteroli, lihavuus, tupakointi, korkea verenpaine, diabetes, vähäinen liikunta ja vähäinen aivojen käyttö.
Sydän- ja verisuonitautien riskien kartoittaminen ja niiden pitäminen hallinnassa, liikunta, muistiharjoittelu, terveellinen ravitsemus sekä riittävä uni ja palautuminen voivat pienentää muistihäiriöiden riskiä jopa 30 prosentilla ja viivästyttää sairauden puhkeamista viidellä vuodella.
Lähteet: Muistisairauksien yhteiskunnalliset vaikutukset -raportti, Oulun yliopisto, Alzheimerinfo
