Syyhypunkit ovat pieniä hämähäkkieläimiä, läpimitaltaan noin 0,2–0,4 millimetriä, joten niitä on vaikea erottaa paljain silmin.
– Valtaosa tartunnoista tapahtuu suoran ihokontaktin kautta. Syyhy, etenkin karstasyyhy, voi tarttua pintojen välityksellä, tekstiileistä ja vaatteista lähinnä. Teoreettisesti on pieni riski, että tartunnan voisi saada julkisen liikenteen tai ravintolan penkiltä tai jumppamatolta, mutta silloin on kyllä äärimmäisen huono tuuri, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Janne Räsänen sanoo.
Punkkinaaraat kaivertavat iholle noin puolen sentin, sentin mittaisia käytäviä, joihin ne munivat munansa. Käytäviä on tyypillisesti sormien väleissä, ranteissa, kyynärvarsien sisäpinnoilla, kainaloissa ja sukupuolielimissä.
Syyhykäytävien lisäksi iholla erottuu punoittavia papuloita ja vesirakkuloita sekä raapimajälkiä. Ihottuma ja rakkulat johtuvat ihon herkistymisestä punkille ja sen eritteille.
Munista kehittyy toukkia parissa päivässä, ja niistä tulee aikuisia punkkeja parissa viikossa. Ilman hoitoa punkit voivat elää ihossa noin kuukauden.
Oireetonkin voi tartuttaa, ihokontaktissa riittää yksikin punkkinaaras. Syyhy itsessään on vaaraton, mutta jälkitautina rikki raavittuun ihoon voi kehittyä ärhäköitäkin tulehduksia, esimerkiksi märkärupi.
Syyhy raavituttaa etenkin iltaisin
Kutina alkaa noin kuukauden kuluttua siitä, kun punkki on asettunut taloksi.
– Kutinan tunne on voimakkaampi illalla ja yöllä todennäköisesti siksi, että silloin ei ole niin paljoa muita ärsykkeitä, sanoo Räsänen.
Kutka voi jatkua viikkoja hoidon jälkeen. Mistä tietää, että kyse on tällöin jälkikutinasta, eikä uusintatartunnasta?
– Onnistuneen hoidon jälkeen pahin kutina alkaa helpottaa yleensä muutamassa päivässä, lievempää jälkikutinaa voi olla 2–4 viikkoa. Syyhypapuloita eli punoittavia kyhmyjä saattaa näkyä erityisesti sukuelimisissä vielä useita viikkoja, jopa kuukausia tartunnan jälkeen. Jos kutina ja ihottuma jatkuvat yli kuukausi hoitojen jälkeen, kannattaa mennä lääkäriin, Räsänen kertoo.
Jälkikutinaa voi lievittää antihistamiinilla ja hydrokortisonivoiteella.
Harva on viime aikoina välttynyt kauhutarinoilta, joissa syyhykierre jatkuu hoidosta huolimatta kuukausia ja rahaa uppoaa tonnitolkulla.
– Jos on iso perhekunta kyseessä tai tartunnan saneella on paljon lähikontakteja, voi syyhykierre olla pitkällinen. Siksi on tärkeää, että kaikki lähikontaktit hoidetaan ja syyhysiivoukset tehdään huolellisesti. Ei kannata kuitenkaan vaipua epätoivoon, eteeni ei ole vielä tullut sellaista syyhyä, joka ei lopulta talttuisi, Räsänen lohduttaa.
Hoitajien työpaikoilla syyhy voi levitä nopeasti
Hoivakodeissa syyhy voi lehahtaa epidemiaksi, ellei siihen puututa ajoissa. Kutina ja ihottumat ovat yleisiä vanhuksilla, joten kutisevaa ihottumaa ei aina osata epäillä syyhyksi, vaan sitä hoidetaan muilla konstein kuten antibiooteilla ja kortisonivoiteilla.
– Kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin, jos kutina ja ihottuma ilmaantuvat uutena oireena. Näin tilanne tulee arvioitua. Jos kutina ja ihomuutokset jätetään huomioimatta ja potilaalla onkin syyhy, tartuntoja ehtii tulla enemmän ja epidemiariski kasvaa, Räsänen sanoo.
Laitoshoidossa olevilla vanhuksilla ja immuunipuutteisilla henkilöillä syyhypunkki voi joskus aiheuttaa karstasyyhyn. Siinä ihossa on tuhansia-miljoonia syyhypunkkeja ja oireena käsissä, vartalolla ja päänahassa karstaista hilseilyä, joka muistuttaa psoriasista.
– Se on äärimmäisen tartuttava, mutta onneksi harvinainen.
Pahimmillaan koko keholle levinnyt tartunta voi aiheuttaa vakavan stafylokokkisepsiksen.
– Jos laitosoloissa asuvalla on todettu varmuudella syyhy, siitä ilmoitetaan aina infektioyksikköön. Yksikin varmistettu tapaus on syy ottaa yhteyttä hygieniahoitajaan. Käytäntönä on perustaa työryhmä, jossa selvitetään, kuinka laajasti tartunnan saaneita on ja hoidetaanko esimerkiksi vain samassa huoneessa vai kaikki samassa rakennuksessa asuvat. Työterveyshuolto tekee ammattitautilausunnot ja tarvittavat jälkitarkastukset, Räsänen opastaa.
Jos syyhytartunnan on saanut työpaikalla, se luokitellaan ammattitaudiksi, jonka hoidon korvaa työnantajan vakuutus. Hoitajien kannattaa kiinnittää nyt suojautumiseen erityistä huomiota.
– Hyvä käsihygienia ja suojahanskojen käyttö ovat tärkeitä keinoja estää syyhyn leviämistä henkilökuntaan. Varmuuden vuoksi työvaatteet kannattaa jättää työpaikalle.
Systeeminen hoito on tehokas
Syyhyn hoitoon Suomessa myydään neljää lääkettä. Permetriinivoidetta saa ilman reseptiä apteekista. Rikkivaseliini ja suun kautta otettava systeeminen ivermektiini vaativat reseptin. Ruotsissa käsikauppalääkkeenä myytävää bentsyylibentsoaattivoidetta saa vain erityisluvalla.
Syyhylääkkeistä ei myönnetä Kela-korvausta.
Kehittynyt permetriiniresistenssi on tutkimusnäytön valossa todellinen uhka, mutta osalla potilaista permetriini voi edelleen toimia. Toisaalta epäonnistunut hoito voi johtua myös siitä, että on voiteen levitystä ja muita hoitotoimenpiteitä ei ole tehty riittävän huolellisesti.
– Itse suosin ivermektiiniä monoterapiana, eurooppalaisissa suosituksissa se katsotaan riittäväksi. Permetriinin hoitoteho on epävarma yksin käytettynä, mutta yhdistelmähoidossa siitä voi olla hyötyä, Janne Räsänen sanoo.
Ivermektiini ei tehoa syyhypunkin muniin, joten hoidon toisto viikon kuluttua on tärkeää. Annostelu on helppoa, mutta aine ei sovi alle 15 kiloa painaville lapsille tai raskaana oleville.
Permetriinivoidetta levitetään millintarkasti kaikkialle kehoon, jopa sukupuolielimiin ja sen pitää antaa vaikuttaa 12 tuntia. Rasvaus toistetaan 7–10 päivän sisällä. Rikkivaseliinia puolestaan käytetään kolmena iltana peräkkäin.
– Töihin, kouluun ja päiväkotiin voi mennä seuraavana päivänä ivermektiini- ja permetriinihoidon jälkeen, rikkivaseliinikuurin jälkeen vasta neljäntenä, Räsänen muistuttaa.
Savotta tiedossa
Valitettavasti pelkkä lääkehoito ei riitä, vaan syyhyn taltuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta, vaivannäköä ja kärsivällisyyttä.
THL ohjeistaa, että kotioloissa lääkehoidon jälkeen vaihdetaan puhtaat vuodevaatteet, imuroidaan patja, tuuletetaan tai imuroidaan peitto ja tyynyt. Vaatteet ja vuodevaatteet pestään 60 asteen pesuohjelmassa tai viedään ulos tuulettumaan tai suljetaan muovisäkkiin kolmen vuorokauden ajaksi tai pakastetaan pakastimessa/ulkona (-20 °C tai kylmempi) yhden vuorokauden ajan.
Lähteet:
Syyhy (scabies), Lääkäkirja Duodecim, Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kristiina Airola
Syyhy, THL.fi
Syyhyepidemia vanhustenhuoltolaitoksessa -esitys, Mikkelin keskussairaala, hygieniahoitaja Sinikka Tynkkynen
Tutkielma Syyhyn lääkeresistenssi – todellinen uhka hoidon onnistumiselle? Jutta Kankaanpää Lääketieteen kandidaatti Helsingin yliopisto
