Diagnosoimaton uniapnea lienee vielä huomattavasti yleisempää kuin tähän asti on arvioitu. Tuoreen tutkimustiedon perusteella jopa 1,4 miljoonaa suomalaista sairastaa vähintään uniapnean lievää muotoa. Keskivaikea tai vaikea uniapnea on saman arvion mukaan noin 850 000 ihmisellä.
− Puhutaan siis todellisesta kansantaudista, unihoitaja Tiina Aalto HUS:n Sydän- ja keuhkokeskuksesta toteaa.
Uniapnea lisääntyy samalla, kun väestö ikääntyy ja pulskistuu. Ylipaino ja ikä ovat nimittäin merkittävimmät uniapnean riskitekijät. Myös tupakka, alkoholi ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet lisäävät sairastumisen todennäköisyyttä.
− Kaikki uniapneaan sairastuneet eivät silti suinkaan ole keskivartalolihavia miehiä, kuten usein mielletään. Hoikkakin voi sairastua, jos hänellä on rakenteellinen alttius. Myös naisilla sairaus on yleinen varsinkin menopaussi-iän jälkeen.
Uniapneassa hengittäminen keskeytyy nukkuessa toistuvasti vähintään kymmenen sekunnin ajaksi kerrallaan. Alle viisi katkosta tunnissa katsotaan vielä normaaliksi. Lievässä sairaudessa katkoksia on 5−15, keskivaikeassa 15−30 ja vaikeassa yli 30 tunnissa. Katkos syntyy, kun kurkun alueen lihakset rentoutuessaan tukkivat hengitystiet. Lopulta hengitys lähtee korahtaen uudelleen käyntiin. Nukkuja saattaa havahtua katkokseen osittain.
Apua uniapneaan haetaan myöhään
Puoliso huomaa usein ensimmäisenä uniapnean ulkoiset merkit eli kuorsaamisen, hengityskatkokset ja korahdukset. Sairastuneelle itselleen merkittävin oire on yleensä päiväaikainen väsymys.
− Moni kuvailee, että olo on koko ajan kuin puulla päähän lyöty. Mikään ei tunnu virkistävän, Aalto sanoo.
Jo pelkkä jatkuva väsyneisyys on syy epäillä uniapneaa tai ainakin sulkea pois sen mahdollisuus. Vaikka sairaus tunnetaan nykyään aiempaa paremmin, moni kärsii oireista jopa viidestä kymmeneen vuotta ennen tutkimuksiin hakeutumista.
Kyseessä ei ole harmiton vaiva. Uniapnea lisää merkittävästi monien vakavien sairauksien riskiä ja tapaturma-alttiutta. Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoverenkiertohäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin. Se altistaa kakkostyypin diabetekselle. Hoitamaton sairaus moninkertaistaa myös riskin joutua liikenneonnettomuuteen, sillä väsyneenä huomiokyky herpaantuu.
− Jo ihan yleisen elämänlaadun vuoksi sairauteen kannattaa ehdottomasti hakea hoitoa, Tiina Aalto korostaa.
Usein diagnoosiin riittää yhden yön tutkimus
Uniapnea todetaan tutkimuksessa, jossa kehoon kiinnitettyjen antureiden ja mittalaitteiston avulla monitoroidaan nukkujan hengitystä, sydämen syketaajuutta, asentoa ja veren happisaturaatiota. Tutkimus on mahdollista toteuttaa kotona, ja yleensä yhden yön seuranta riittää.
− Tarvittaessa tehdään sairaalaoloissa laajempi tutkimus, joka sisältää lisäksi EEG- eli aivosähkökäyrätutkimuksen, Aalto kertoo.
Laihduttaminen voi auttaa uniapneaan
Lievässä uniapneassa hoidoksi saattavat joskus riittää elintapamuutokset: painonhallinta, tupakoinnoin lopettaminen ja alkoholinkäytön vähentäminen. Apua voi olla asentohoidosta, sillä monella oireet ovat pahimpia selällä nukkuessa.
Vanha kotikonsti on sitoa tennispalloja yöasun selkäpuolelle. Tarjolla on myös monenlaisia tyynyjä, vöitä ja muita varusteita samaan tarkoitukseen. Nenän kuivuuden ja tukkoisuuden vähentäminen esimerkiksi nenäsuihkeiden avulla voi myös lieventää oireita.
Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa tärkein keino on CPAP − eli ylipainehoito. Laite puhaltaa letkuosan ja kasvoille asetettavan maskin kautta huoneilmaa kevyellä paineella ja pitää näin ylähengitystiet auki.
− Positiivinen suhtautuminen laitehoitoon on onnistumisen edellytys, ja tätä asennetta me kaikki terveydenhuollossa työskentelevät voimme osaltamme edistää. Alkuvaiheessa tarvitaan ensinnäkin kärsivällisyyttä, sillä joskus oireiden häviäminen kestää kuukausia, Tiina Aalto sanoo.
Hoidon onnistuminen edellyttää maskin huolellista säätämistä kotioloissa. Kiinnitysremmien kohdistaminen sopiviksi on todellista millimetripeliä. Liian löyhä maski ei toimi toivotusti, ja liian kireä taas tuntuu epämukavalta.
Palkintona parempi jaksaminen
Sinnikkyys kuitenkin kannattaa, sillä CPAP-laitteen jokaöinen käyttö vähentää oireita lopulta yleensä tehokkaasti. Aallon mukaan kohennus olotilassa voi olla valtava.
− Potilaat sanovat, että koko maailma tuntuu kirkastuneen. Palavereissa ei enää tarvitsekaan nuokkua, eikä autoillessa meinaa nukahtaa rattiin.
CPAP-laitekaan ei kuitenkaan paranna uniapneaa, joten sen käyttämistä on jatkettava loppuikä. Aallon mukaan uniapneaan ja varsinkin ylipainehoitoon liittyy edelleen turhaa häpeilyä.
− Varsinkin nuoret potilaat puhuvat toisinaan seksintappajasta. Joidenkin mielestä CPAP-laitteen käyttäminen tuntuu vaikealta uutta parisuhdetta solmiessa. Tällöin yleensä kysyn, onko sitten kuorsaamisen ja hengityskatkosten kuunteleminen kovin seksikästä.
Laitteen käyttäminen matkoilla huonetoverin nähden saattaa myös ujostuttaa.
− Ehkä näihin asenteisiin parhaiten auttaa sen tiedostaminen, kuinka valtavan yleisestä sairaudesta on tosiaan kyse, Tiina Aalto painottaa.
Kuluneena vuonna huolta on luonnollisesti aiheuttanut myös koronapandemia. Tutkimusnäyttö uniapnean ja koronan vakavan tautimuodon yhteydestä toisiinsa on kuitenkin toistaiseksi melko suppeaa ja osin ristiriitaista.
Nämä altistavat uniapnealle
• Ylipaino. Erityisesti kaulan alueelle kertynyt rasva ahtauttaa ylähengitysteitä.
• Ikä. Kudokset kaikkialla kehossa löystyvät iän myötä, jolloin myös hengitystiet tukkeutuvat helpommin. Naisilla menopaussi kiihdyttää kehitystä.
• Rakenteelliset seikat. Pieni leuka, suuri kieli ja kookkaat nielurisat lisäävät taipumusta uniapneaan.
• Tupakointi. Polttaminen aiheuttaa tukkoisuutta ja vaikeuttaa öistä hengittämistä.
• Alkoholi ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet. Lihasten rentoutuminen lisää hengityskatkoksia.
Ylipainehoitoa vähintään kuusi tuntia yössä
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan CPAP-laitetta kannattaa käyttää mahdollisimman paljon. Suotuisa vaikutus sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen edellyttää laitteen käyttöä yli 4–6 tuntia vuorokaudessa. Asiaa selvitti lääketieteen lisensiaatti Minna Myllylä Turun yliopistossa tarkistetussa väitöskirjassaan.
Vähemmillä käyttötunneilla suotuisaa vaikutusta ei havaittu, kun muut tekijät kuten ikä, sukupuoli ja muut sairaudet oli huomioitu.
− Laitetta yli kuusi tuntia vuorokaudessa käyttäneillä myös kokonaiskuolleisuus oli matalampi, Minna Myllylä kertoo.
5.1.2022. Korjattu: Lievää, keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa diagnosoitaessa kyse on hengityskatkosten määrästä tunnissa, ei yössä, kuten jutussa alun perin kerrottiin.
