Veriryhmät ovat veren punasolujen ominaisuuksiin ja plasman vasta-aineisiin perustuvia verityyppien ryhmittelyjä. Maailmassa tunnetaan 350 erilaista veriryhmää.
Veriryhmällä ei ole merkitystä ihmisen terveyteen. Tietyillä veriryhmillä saattaa olla hieman suurentunut tai pienentynyt riski esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, mutta mahdolliset vaikutukset ovat niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä terveydenhuollon päätöksissä tai yleisessä terveyden ylläpidossa.
ABO-järjestelmä on tunnetuin ja tärkein verityyppejä jaotteleva järjestelmä. Sen mukaan jokaisen veri kuuluu A, B, O tai AB veriryhmään. Lisäksi jokainen veriryhmä jaetaan vielä Rh D-tekijän eli reesustekijän mukaan positiiviseen ja negatiiviseen. Perusveriryhmiä on siis yhteensä kahdeksan: A+, A-, O-, O+, AB+, AB-, B- ja B+.
Suomen yleisin veriryhmä on A+, sitä on 35 prosentilla väestöstä. Toiseksi yleisin veriryhmä on O+, joka on 28 prosentilla. Harvinaisin veriryhmä on AB-, siihen ryhmään kuuluvaa verta on vain yhdellä prosentilla suomalaisista.
Tavallisimpien veriryhmien lisäksi tunnetaan yli 350 harvinaisempaa veriryhmää. Harvinaisia veriryhmiä ovat esimerkiksi Jk-3, k neg, Vel neg ja U neg. Joskus maailman veripalveluiden kansainvälinen yhteistyö on edellytys sille, että potilaalle löydetään sopivaa verta.
Veriryhmä on geneettinen eli sekä äidiltä että isältä periytyvä ominaisuus. Lapsella voi siis olla eri veriryhmä kuin vanhemmalla. Veriryhmän periytymiseen ei vaikuta lapsen sukupuoli.
Veriryhmä säilyy samana koko elämän. Poikkeuksena ovat potilaat, jotka ovat saaneet kantasolusiirron, sillä sen jälkeen veriryhmä muuttuu luovuttajan veriryhmän mukaiseksi.
Potilaille pyritään aina antamaan ensisijaisesti heidän oman veriryhmänsä verta. Väärää veriryhmää olevan veren saaminen voi aiheuttaa potilaassa hemolyyttisen reaktion. Silloin potilaan veressä olevat vasta-aineet reagoivat ja hajottavat siirretyt punasolut. Tästä seuraa erilaisia oireita, esimerkiksi kuumetta ja hengenahdistusta. Pahimmillaan väärä veri voi johtaa munuaisvaurioon tai jopa kuolemaan.
O- on hätäverta, joka sopii kaikille. Sitä annetaan ensimmäisenä onnettomuuksissa ja kiireellisissä leikkauksissa. O- verta on aina oltava sairaaloiden varastoissa esimerkiksi suuronnettomuuksien varalle.
Lähteet: veripalvelu, puhti
