Paino-ongelmat eivät ole vain isompien lasten riesa, vaan koskevat myös päiväkotilaisia: 2–6-vuotiaiden poikien ikäluokasta yli neljännes (27 %) ja tytöistä kuudennes (16 %) on ylipainoisia. Lihavia ikäluokan pojista on 7 % ja tytöistä 3 %.
Lastenlääkäri Nina Kaseva kertoo, että lihavan lapsen riski kasvaa lihavaksi aikuiseksi on viisinkertainen verrattuna normaalipainoiseen lapseen.
– Lihavuus on yleistyvä pitkäaikaissairaus.
Kaseva julkaisi juuri kirjan Kun lapsi on lihava – lastenlääkärin opas vanhemmille (Duodecim). Sitä on käytetty lähteenä tässä jutussa.
Kasevan viesti on, että paino-ongelmiin pitäisi puuttua ennen kuin ylipaino lipeää lihavuuden puolelle. Tässä vaiheessa tilanne vielä yleensä hoituu jämpteillä elämäntapamuutoksilla, kunhan koko perhe sitoutuu niihin.
Pelissä lapsen terveys
Paino on henkilökohtainen ja herkkä aihe. Liikakilojen aiheuttamat terveysongelmat ovat kuitenkin kiistattomia, ja niistä täytyy pystyä puhumaan.
Aina vanhemmatkaan eivät tunnista tilannetta. Kaseva kertoo suomalaistutkimuksesta, jonka mukaan 5-vuotiaiden ylipainoisten ja lihavien lasten vanhemmista vain 30 % tunnisti lapsellaan olevan liikapainoa.
Myös lapsi voi sairastua lihavuuden aiheuttamaan rasvamaksaan tai kakkostyypin diabetekseen. Etenkin vyötärölihavuus on terveydelle vaarallista.
– Taaperoikäisen pömppömasu ei ole merkki vyötärölihavuudesta, Kaseva muistuttaa.
Lihavuus vaikeuttaa liikkumista ja vaikuttaa sitä kautta lapsen motoriseen kehitykseen.
Päiväkoti voi toimia terveiden elintapojen edistäjänä
Leikki-ikäisistä moni viettää yli puolet hereillä oloajastaan päiväkodissa.
– Lapsilla on valtava tarve liikkua, on se sitten hyppimistä, pomppimista, kiipeilyä tai pyrähtelyä pihassa ja metsäretkillä. Päiväkodilla on tärkeä rooli liikkumisen mahdollistajana.
Kaseva kehottaa hyödyntämään positiivista ryhmäpainetta ruokailuissa.
– Ennakkoluulot esimerkiksi uusia kasviksia ja hedelmiä kohtaan unohtuvat, kun syödään yhdessä. Terveellisyydestä ei kannata tehdä numeroa, kuten korostaa, että syödäänpäs nyt porkkanaa, kun tämä on terveellistä, vaan tehdä kasviksista luonteva tapa.
Ja niin väärin kuin se onkin, voi lihava lapsi joutua helposti kaveripiirissä silmätikuksi tai kokea huonommuutta siitä, että ei pysy mukana muiden vauhdikkaissa leikeissä.
– Lapset ovat hyvin suorapuheisia, eikä heillä ole filttereitä. On tärkeää miettiä tapoja saada kaikki mukaan leikkiin ja opastaa, että jokainen hyväksytään sellaisena kuin hän on.
Vanhempien kanssa painon voi ottaa puheeksi, jos se aiheuttaa lapselle ongelmia.
– Jos ylipaino vaikeuttaa liikkumista ja leikkimistä, asiasta on hyvä keskustella vanhempien kanssa käyttämällä konkreettisia esimerkkejä. Voi vaikka sanoa, että Kalle ei pysy vauhdissa mukana retkillä tai väsyy leikeissä.
Painohallinta alkaa ruokailutottumuksista
Turun yliopiston neuvoloiden kautta toteuttamassa ravitsemustutkimuksessa paljastui, että vain 14 % suomalaista leikki-ikäisistä söi riittävän terveellisesti ja vain yksi lapsi sadasta söi ravitsemussuosituksen mukaiset viisi annosta kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä.
– Isoista määristä ei suinkaan ole kyse, vaan yksi kasvisannos on lapsen nyrkin ja yksi marja-annos kourallisen kokoinen.
Ylipainoisia ja lihavia lapsia ei laiteta laihdutuskurille, vaan tärkeää on justeerata elintapoja parempaan suuntaan. Keinot ovat ne tutut: ruokailu, liikkuminen, uni ja mahdollisimman vähän liikkumattomuutta.
– Liikkumattomuutta on se aika, jolloin istutaan, esimerkiksi ruudun äärellä. Kaikki liikkuminen on tärkeää. Unesta ei tingitä, sitä ei lasketa liikkumattomaan aikaan.
Ensisijainen tavoite on pysäyttää painonnousu. Monesti se saavutetaan jo sillä, että lapsi syö vähemmän energiatiheitä herkkuja, kuten suklaata, karkkia, keksejä, pizzaa ja enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
Harva onnistuu siinä, että elämän laittaa uusiksi kertarysäyksellä.
– Yhdestä kolmeen muutosta kerralla on helpompi hallita. Terveydelle haitallisen tavan voi korvata uudella, terveyttä edistävällä tavalla. Esimerkiksi sen sijaan, että vain lopettaa perunalastujen syönnin suosikkisarjaa katsoessa, voi napostella samalla ananaspaloja tai viinirypäleitä.
Jos lihavuus on aiheuttanut lapselle sairauksia, painonpudotus voi olla tarpeen, mutta silloinkaan lasta ei komenneta kaalisoppadieetille, eikä annoksia mittailla kalorilaskurien avulla. Avuksi tarvitaan usein ravitsemusterapeutin neuvontaa.
– Nälkää ei saa, eikä tarvitse nähdä, Kaseva sanoo ja jatkaa:
– Kasvava lapsi tarvitsee monipuolista ravintoa riittävästi ja säännöllisen ateriarytmin.
Napakkaa otetta kehiin
– Vanhemmat ovat vastuussa lapsen terveellisistä elintavoista, ja lihavuuden voittamiseksi lapsi tarvitsee tukea ja apua ennen kaikkea vanhemmiltaan. Lapsia saa toki joskus hemmotella, mutta jatkuva herkuilla lahjominen, lohduttaminen ja palkitseminen ovat lapselle karhunpalvelus.
Nina Kaseva kertoo näkevänsä toisinaan lastenlääkärin vastaanotollaan, miten vanhemmille on vaikea pysyä lapsilleen tiukkana. Jos lapset saisivat itse päättää, olisi monessa perheessä herkkupäivä joka päivä.
Kaseva muistuttaa yhteisen ajan ja tekemisen tärkeydestä.
– Yhdessä voi kokkailla terveellistä kotiruokaa ja mennä vaikka uimahalliin tai pyöräretkelle.
Napostelu häiritsee lapsen nälän ja kylläisyyden tunnistamista. Herkkujen ostaminen varastoon kannattaa lopettaa, jos lapsella on paino-ongelmia.
– Kun tietää, että kotona on kaapissa keksipaketti, sipsipussi tai suklaalevy, on vaikeampi vastustaa herkkujen houkutuksia, ja tämä koskee ihan kaikenikäisiä.
Pituuskasvu tasaa painoa
Lapsilla on yksi etu puolellaan verrattuna ylipainoisiin aikuisiin: pituuskasvu.
– Samanaikainen pituuskasvu auttaa lasta hoikistumaan aikuispituuden saavuttamiseen asti.
– Kun rasvakudos vähenee ja pituuskasvun myötä suhteellinen paino putoaa, lihavuuden aiheuttamat sairaudet voivat parantua tai ainakin lievittyä merkittävästi. Rasvamaksa sulaa pois, kohonnut verenpaine tai kolesteroli laskee ja verensokeri normalisoituu, Kaseva kertoo.
Järeämpiäkin keinoja on, jos lapsi on vaikeasti lihava ja mikään muu ei tepsi. Vähintään 12-vuotiaalle voidaan aloittaa lihavuuden lääkehoito. Aikaisintaan 13 vuoden iässä voidaan harkita lihavuusleikkausta, joskin ne ovat Suomessa äärimmäisen harvinaisia.
Miksi lapset lihovat?
- Kaikki se syöty energia, jota ei kuluteta, varastoituu kehoon rasvana. 99 % lasten lihavuudesta selittyy sillä, että lapsi syö enemmän kuin kuluttaa. Perintötekijöillä on jonkin verran vaikutusta, mutta käytännössä geenit eivät tee kenestäkään lihavaa.
- Vain alle yhdessä prosentissa tapauksista lapsen lihavuus johtuu jostain muusta sairaudesta. Tällaisia ovat esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, kortisolin liikatuotanto (Cushingin oireyhtymä) tai harvinaiset lihavuusoireyhtymät, kuten Prader–Willin oireyhtymä.
- Suomessa ylipainoisten lasten määrä on kolminkertaistunut 40 vuodessa. Lukujen paisumista ei voi selittää geeneillä, niissä tapahtuvat muutokset ovat huomattavasti hitaampia.
- Lasten kokonaisliikkuminen on vähentynyt. Takapenkillä matkustaminen on korvannut monella arkiliikunnan. Organisoitu harrastaminen, myös urheilu, on lisääntynyt, mutta omatoiminen liikkuminen, kuten pihapelit, on vähentynyt. Suomalaisten liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisen tulisi liikkua kolme tuntia päivässä.
- Teollinen ruokatuotanto on lisääntynyt: energiatiheää ruokaa ja herkkuja on saatavilla ilman sen suurempia ponnisteluja ympäri vuorokauden.
