Pelottaa, pelottaa, pelottaa, tunnekouluttaja Camilla Tuominen toisteli itselleen keskellä kiireistä työviikkoa. Tuomisen keho oli jännittynyt ja pää pyörällä. Kun hän pysähtyi hetkeksi tarkastelemaan tunnetta, hän huomasi sen liittyvän tulevaan esiintymiseen suurelle yleisölle.
– Silloin ymmärsin, ettei minua pelottanutkaan, vaan minua jännitti. Se muutti asioita merkittävällä tavalla. Jännitystä oli helpompi sietää ja hallita kuin pelkoa, Tuominen toteaa.
Tunteiden johtaminen tarkoittaa, että ihminen tunnistaa tunteensa ja osaa toimia niiden kanssa. Taito on erityisen tärkeä työelämässä, jossa käytännön asiat menevät usein tunteiden edelle.
– Suomalaisissa työyhteisöissä on hyvin paljon tunteita. Ja jos tunteita ei osata johtaa, voi olla paljon negatiivisia jumeja. Silloin esimerkiksi pettymys tai satutetuksi tulemisen tunne saattaa pyöriä työntekijän mielessä vielä vuosienkin päästä.
Mitä työntekijän vaikeille tunteille pitäisi oikein tehdä? Esihenkilöt voivat olla tällaisten tunteiden edessä hämmentyneitä. Silloin Tuominen soitetaan hätiin.
– Joskus esihenkilöt ihan tosissaan pyytävät, että voisitko tehdä tästä tunneasiasta vaikka jonkun kaavion tai excelin, missä olisi heille oikeat vastaukset.
Valtaavatko tunteet työpaikan?
Tunnejohtamisen ydinajatus on, että kun tunteen tunnistaa ja sen antaa tulla, sitä on myös helpompi johtaa ja muuttaa. Usein tunteen alta myös paljastuu muita tunteita ja vähitellen tunteiden virta jatkaa kulkuaan.
Nykyään tunnetaitoja opetetaan jo päiväkoti-ikäisille lapsille. Moni aikuinen työelämässä ei kuitenkaan tiedä, mitä pitäisi tehdä esimerkiksi vihalle, turhautumiselle tai surulle.
– Monilla työpaikoilla ajatellaan edelleen, että tunteiden tuominen töihin on jotenkin sotkuista ja vaikeaa. Tunteita pelätään, koska niiden ajatellaan hallitsevan liikaa.
Tuominen on kouluttanut työyhteisöjä yli vuosikymmenen tunteiden käsittelemisestä ja johtamisesta työpaikoilla.
– Tunteiden tuominen työpaikalle ei tarkoita, että kaikki olisivat siellä aivan tunteidensa vallassa. Pikemminkin se tarkoittaa, että ihmiset osaavat tunnistaa ja käsitellä tunteitaan myös työympäristössä, eivätkä pelkää niitä. Silloin päästään paljon nopeammin ratkaisuihin.
Surun takana pettymys
Tuominen toteaa, että hoitajista suuri osa on tunteiden käsittelyn mestareita, silloin kun puhutaan potilaan tai asiakkaan tunteista.
– Esimerkiksi potilaan rauhoittaminen ja turvallisuudentunteen luominen ovat ainutlaatuisia taitoja, joita mikään tekoäly ei tule korvaamaan.
Hoitajien omille tunteille ja niiden johtamiselle ei välttämättä jää kiireisessä työarjessa juurikaan tilaa. Tunteet kuitenkin tarvitsisivat aikaa ja uteliaisuutta osakseen, että niihin pääsisi käsiksi, Tuominen toteaa.
– Tunteet eivät ole pelottavia, ne vain kertovat siitä, mitä me tarvitsemme.
Esimerkiksi voimakas kateus on hyvä kompassi sellaisten asioiden luokse, joita haluaisit omaan elämääsi. Mieti, minkälaisia asioita kadehdit työkavereiltasi? Olisiko sinun mahdollista tavoitella noita asioita omassa työelämässäsi?
Usein tunteet myös kätkevät sisälleen muita tunteita. Surun alla saattaa olla piilossa pettymystä, ahdistusta ja raivoakin.
Camilla Tuomisen perustama yritys kehitti työkalun tunteiden tunnistamiseen.
– Anonyymistä datasta selvisi, että ihmiset saattoivat tunnistaa yhteen voimakkaaseen tunteeseen liittyen viisikin muuta tunnetta.
Omaan oloon sopivia tunteita valittiin puhelinsovelluksella. Vaihtoehtoja erilaisille tunnetiloille oli 160 kappaletta ja lisäksi ihmiset saivat kuvailla omin sanoin tunteita, joita ei ollut listalla. Sellaisiakin tuli paljon.
Asiantuntijan intuitio
Moni meistä esimerkiksi tunnistaa fiiliksen nimeltä Tässä ei nyt ole kaikki ok, Tuominen toteaa. Tunne saattaa nousta pintaan tilanteessa, joka näyttää päällisin puolin aivan tavalliselta, mutta jokin asia tuntuu häiritsevältä tai uhkaavalta.
– Tavallisten puitteiden vuoksi tunne olisi helppo ohittaa. Niin ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä tutkijat kutsuvat tällaista oloa asiantuntijan intuitioksi, Tuominen sanoo.
Pitkä kokemus auttaa tulkitsemaan tilanteita sellaisillakin tasoilla, joita emme tietoisesti ymmärrä. Usein olo kertoo, että olemme tulkinneet esimerkiksi toisten ihmisten mikroilmeitä ja -eleitä alitajuisesti ja tiedämme jo, että tilanteessa tapahtuu enemmän kuin mitä päälle päin näkyy.
– Tunteita ei ylipäätään kannata koskaan ohittaa, sillä ne tuovat meille tärkeää tietoa, auttavat meitä selviytymään ja toimimaan maailmassa.
Kyyniset ja kaunaiset työkaverit
Yleisin tunteisiin liittyvä ongelma työpaikoilla on tunteissa vellominen. Koulutuksissa esihenkilöt kertovat Tuomiselle työntekijöistä, jotka ovat olleet vuosikausia kyynisiä ja kaunaisia.
– Usein kyse on vuosia sitten tapahtuneista asioista, voi olla pettymyksiä uraan tai työyhteisöön tai sitten joku on saattanut viedä toisen työpöydältä nitojan.
Kun työntekijä osaa johtaa tunteitaan, hän osaa tunnistaa omat tunteensa ja käsitellä niitä. Jos tunne toistuu, käsiteltävää on kenties vielä jäänyt. Mutta jos tunne kaikesta käsittelystä huolimatta jatkuu voi olla, että työntekijä ei osaa enää toimia työpaikalla ilman vaikeaa tunnettaan.
– Se on ongelmallista, sillä vaikeassa tunteessa junnaava ihminen kuormittaa koko työyhteisöä merkittävästi.
Vihassa on voimaa
Miten työyhteisössä kannattaisi käsitellä vaikeita tunteita? Viha on voimakas tunne, joka on usein äärimmäisen ehdoton. Jos olet joskus esimerkiksi huutanut lapsellesi, että hän ei enää ikinä saa käyttää puhelintaan, olet ollut vihan äärellä.
– Vihaisina haluamme löytää nopeasti lopullisia ratkaisuja, siksi suusta saattaa päästä äärimmäisiä ja absurdejakin uhkauksia ja vaatimuksia. Vihainen ihminen yleensä myös tehostaa käytöstään kovalla äänellä ja suurilla eleillä, Tuominen kertoo.
Työpaikalla viha saattaa kertoa siitä, että työkuorma on liian suuri tai että työntekijöitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Silloin viha kannattaa kääntää muutosvoimaksi. Vihan avulla asetetaan rajoja ja tehdään vaatimuksia, vihassa on muutosenergiaa, joka laittaa liikkeelle toimintaa. Parhaimmillaan vihalla voi saada aikaan hyviä muutoksia omalla työpaikalla tai hakea ja saada uuden työpaikan.
Usein vihan alla voi olla tunteita, jotka kaipaavat puhuttelua, mutta eivät uskalla tulla yksinään esille. Viha voi kertoa esimerkiksi pelosta.
– Melko tyypillistä on, että työpaikalla tehty järjestelmämuutos saa kokeneet asiantuntijat vihaisiksi ja turhautuneiksi. Vaikka he olisivat kiinnostuneita oppimaan uusia asioita, oma asema ja taito joutuvat uudessa järjestelmässä kyseenalaisiksi ja uhan alle. Silloin viha auttaa suojautumaan.
Viileät ja tanakat pomot
Tuominen kehottaa pohtimaan, millaisia tunteita omassa työyhteisössä on sopivaa näyttää. Sopivatko työpaikalle esimerkiksi nauru, ilo ja innostus vai pidetäänkö niitä merkkeinä lapsellisuudesta tai tyhmyydestä?
– Todella monella työpaikalla tunnekulttuuri rakentuu edelleen järjen ja rationaalisuuden ideaalin ympärille. Herkempiä tunteita pitäisi hillitä ja piilottaa muilta.
Tuominen kysyy, saako esimerkiksi uskottava esihenkilö olla iloinen ja nauravainen.
– Monilla työpaikoilla ei saa, vaan esihenkilön tunnemalli on suoraan 1950-luvulta, jolloin johtajan ideaali oli erään oppaan mukaan viileä, harvasanainen ja tanakkavartaloinen.
Tuomisen mukaan on tärkeää, että kykenemme olemaan tunnetasolla aitoja, myös työpaikalla.
– Jokainen meistä on tunnemaailmaltaan ainutlaatuinen. Jos haluat pitää huolta omasta työhyvinvoinnistasi, uskalla tutustua tunteisiisi, ota vastuu käytöksestäsi ja ole oma upea itsesi.
Tutustu tunteisiin!
Ilo
- Lisää luottamusta ihmisten välillä.
- Kirkastaa ajattelua.
- Innostaa jatkamaan.
- Vähentää stressiä.
- On hyvä suunnannäyttäjä, iloa kohti kannattaa mennä!
Viha
- Kätkee usein taakseen muita, herkempiä tunteita. Vihan näyttäminen voi olla helpompaa kuin esimerkiksi epävarmuuden.
- Auttaa rajaamaan omaa tilaa ja sanomaan ei.
- Tuo mukanaan muutosenergiaa, vihaisena haluat toimia.
Pettymys
- Vie valtavasti energiaa.
- Pettymyksessä on usein myös surua, joka yrittää saada meidät pysähtymään menetyksen äärelle.
- Usein pettymys viestittää, että on aika pitää tauko ja oppia koetusta ennen matkan jatkamista.
Suru
- Suru auttaa ymmärtämään, mikä on ollut tärkeää.
- Auttaa kirkastamaan arvoja ja löytämään uuden suunnan.
- Surulle kannattaa antaa aikansa, sitä ei kannata yrittää suorittaa pois.
- Herkempiä tunteita, usein muiden tunteiden takana: Epävarmuus, voimattomuus, kaipuu, kateus, uupumus, pelko, hämmennys, haikeus, halu tulla nähdyksi ja arvostetuksi.
