Riitelemättömyys ei kuitenkaan ole sama asia kuin periksi antaminen. Päinvastoin. Mitä herkemmin erimielisyydet otetaan puheeksi, sitä parempi on työilmapiiri.
Kokenut muutosjohtaja ja viestinnän ammattilainen Pauli Aalto-Setälä havahtui sovittelun merkitykseen johtaessaan isoa muutosprosessia japanilaisessa pörssiyhtiössä. Havahtuminen johti arvoristiriitaan, irtisanoutumiseen ja työyhteisösovittelijan opintoihin. Aalto-Setälä halusi tehdä enemmän työyhteisöjen hyväksi.
Kuuntele, vaikka olet eri mieltä
Kun puhutaan konflikteista, on tärkeää erottaa toisistaan tehtäväkonfliktit ja suhdekonfliktit. Erottelua voi helpottaa nimeämällä konfliktit väittelyiksi ja riidoiksi. Väittelyä tarvitaan, riitelyä ei. Kun ihmiset oppivat väittelemään asioista, hyvinvointi lisääntyy kohisten.
– Riitelyn välttää parhaiten kuuntelemalla ja kunnioittamalla työkaveria silloinkin, kun on asioista eri mieltä, Aalto-Setälä sanoo.
Neuvo on yksinkertainen, mutta silti ongelmia syntyy paljon. Amerikkalaistutkimuksen mukaan neljännes esihenkilöiden työajasta menee riitojen selvittelyyn. Työterveyslaitoksen mukaan ristiriidat työyhteisössä aiheuttavat sosiaalista kuormitusta, ja se on yksi työuupumuksen syy. Seurauksena voi olla sairauslomia tai jopa pysyvä työkyvyttömyys.
Koska riidat kuluttavat aikaa ja rahaa, Aalto-Setälä rohkaisee ottamaan vaikeissa tilanteissa avuksi ulkopuolisen sovittelijan. Työyhteisösovittelussa ongelmia ratkotaan työyhteisösovittelun menetelmällä. Kaikkia osapuolia kuullaan ja ratkaisua haetaan yhdessä. Sovittelun jälkeen seurataan, että yhdessä päätetyt pelisäännöt pitävät.
Luottamusta harjoittelemalla
Työssään muutosjohtamisen työelämäprofessorina Aalto-Setälä teettää draamaharjoituksia. Opiskelijat tutkivat harjoitusten avulla, mitä konfliktissa tapahtuu ja miten suhdekonfliktiin eli riitelyyn luiskahtaminen voidaan välttää.
Aalto-Setälä suosittelee konkreettista harjoittelua kaikille työpaikoille.
– Kun tilanteita harjoitellaan, luottamus kasvaa. Ehkä työkaverilla on sen jälkeen rohkeutta sanoa toiselle, että hei muistatko, tämä on se, mitä harjoiteltiin. Nyt menee pieleen, otetaanko uusiksi? Ehkä asialle voi nauraakin yhdessä.
Aalto-Setälä muistuttaa, että osa ihmisistä tarvitsee väittelytaitojen opetteluun paljon treeniä, joten ei pidä lannistua, jos ei opi kerrasta.
Myöskään luottamuspula ei hankalassa tilanteessa korjaudu hetkessä. Jos luottamusta ei ole, voi esimerkiksi oman osaamattomuuden myöntäminen olla vaikeaa.
– Juhana Vartiaisen sanoin on tärkeää tehdä väärässä oleminen toiselle mahdollisimman helpoksi. Jos huomaa, että työkaveri ei ehkä ihan tiedä, mistä puhuu, voi sanoa, että hei me ollaan tästä eri mieltä, väitelläänpä vähän. On kiinnostavaa, että pelkkä tilanteen nimeäminen väittelyksi auttaa osapuolia kuuntelemaan toisiaan ja pyrkimään ratkaisuun.
Saavatko kaikki puhua?
Sosiaali- ja terveysala on yhä poikkeuksellisen hierarkkinen. Aalto-Setälän mukaan hierarkkisissa työyhteisöissä voidaan ajautua helposti tehtäväkonfliktista suhdekonfliktiin. Jos kyse ei ole pelkästä asiasta vaan siitä, kuka saa sanoa viimeisen sanan, syntyy ongelmia.
Työpaikoilla tulisikin pohtia, saavatko kaikki tuoda esille näkemyksiään ja puuttua epäkohtiin ja voidaanko asioista väitellä tasa-arvoisesti vai onko jonkun mielipiteellä enemmän painoarvoa kuin toisten.
Työpaikan ilmapiiristä ovat omalta osaltaan kaikki vastuussa, mutta esihenkilöllä on siitä päävastuu. Jotta yhteiselo sujuisi kitkatta, työpaikoilla tulisi olla selkeät pelisäännöt. Aalto-Setälä kertoo esimerkin pelastustehtävästä, jossa hän oli mukana meripelastajana.
– Kriisitilanteessa kokeneempi saneli, minä tein. Toimintatapojen pohtimiselle oli aikaa vasta jälkikäteen. Pelastus- ja hoitoalalla kaikilla on oltava selvillä, missä tilanteissa keskusteluja käydään.
Aalto-Setälä painottaa, etteivät hienot puheet saa työntekijää tuntemaan itseään arvostetuksi.
– Jos sanotaan, että meillä ollaan reiluja, on osattava kertoa, mitä se tarkoittaa käytännössä. Jos työntekijät eivät koe, että heitä arvostetaan, on pohdittava, missä mättää.
Myös sijaisten ja keikkatyöläisten on saatava tieto työyhteisön pelisäännöistä. Kun heidät otetaan mukaan yhteiseen toimintamalliin, hekin kokevat olevansa osa yhteisöä.
Puhu ongelmista suoraan
Ennen pehmeinä pidetyt asiat, kuten työhyvinvointi, ovat nykyisin monilla työpaikoilla kovia juttuja. Työssä viihtymisen arvo ymmärretään tuottavuuden näkökulmasta.
Aalto-Setälä kannustaa kaikkia aloittamaan keskustelun. Kun erimielisyyksiä ei pelätä vaan niihin suhtaudutaan osana arkipäivää, puheeksi ottaminen helpottuu.
Jos ongelmat eivät ratkea, on asiasta kerrottava esihenkilölle. Aalto-Setälä uskoo, että esihenkilöt suhtautuvat vakavasti, jos työntekijät puhuvat sovittelun tarpeesta ja halustaan kehittää työyhteisön ilmapiiriä.
– Hankalan riitatilanteen jatkuminen maksaa huonon tuloksen ja työpoissaolojen kautta paljon enemmän kuin sovittelu, Aalto-Setälä toteaa.
Väittely vai riita?
- Tehtäväkonflikteissa ollaan eri mieltä asioista. Ne ovat väittelyitä, eli osapuolet ovat kiinnostuneet kuulemaan toistensa ajatukset ja pyrkivät yhdessä ratkaisuun.
- Suhdekonflikti on ihmisten välisissä suhteissa, joihin liittyy usein suuria tunteita ja väärinymmärryksiä. Ne ovat riitoja, ja riidan aikana ihminen puolustaa omaa näkökantaansa eikä kuuntele toista osapuolta.
- Kun konfliktista käytetään nimitystä väittely, ihmiset alkavat kuunnella toisiaan paremmin ja pyrkiä yhteiseen ratkaisuun.
- Riitoja voidaan ratkoa työyhteisösovittelulla.
Mitä minä voin tehdä?
- Kunnioita työkaveriasi silloinkin, kun olette eri mieltä asioista.
- Opettele kommunikaatiotaitoja ja väittelemistä.
- Puhu ystävällisesti ja kuuntele.
- Asetu toisen asemaan ja pyri ymmärtämään hänen näkemystään ja tavoitteitaan.
- Jos et ymmärrä, kysy uudelleen.
- Tee puheeksi ottamisesta arkipäivää työpaikallasi.
- Oikeassa oleminen tai viimeisen sanan sanominen ole tärkeintä.
- Myönnä omat mokasi ja kerro, jos et tiedä jotakin.
- Hyväksy myös toisen mokat tai osaamattomuus.
- Kerro ongelmista tarvittaessa esihenkilölle ja ehdota sovittelua
Lähde: Pauli Aalto-Setälä: Sovittelija. Kuinka ratkoa riitoja (työ)elämässä. Tammi, 2022.
