Tuntuuko, että olet yhtäkkiä muuttunut tulikuumaksi hiileksi? Tai ovatko pitkät yöunet kaikonneet kokonaan? Perimenopaussilla tarkoitetaan aikaa, jolloin vaihdevuosioireita alkaa esiintyä ensimmäisen kerran. Vaihe päättyy menopaussiin eli tilanteeseen, jolloin kuukautiset ovat olleet poissa vuoden. Keskimäärin nainen kokee sen 51-vuotiaana.
Professori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Polo kertoo, että tyypillisimpiä vaihdevuosioireita ovat äkilliset kuumat aallot ja hikoilukohtaukset.
– Oireet saattavat tulla milloin tahansa ilman rasitusta tai muuta provosoivaa tekijää. Toisilla oireet tulevat ympäri vuorokauden, toisilla vain yöllä, Polo kertoo.
Yleiset unihäiriöt
Varsinkin yölliset kuumat aallot ja hikoilu aiheuttavat unihäiriöitä. Naiset heräävät oireisiin useita kertoja yössä ja uni on katkonaista. Jotkut heräävät aamuyöstä liian aikaisin kykenemättä nukahtamaan uudestaan, ja osa kärsii myös nukahtamisvaikeuksista.
– Uniongelmat taas aiheuttavat päiväväsymystä ja huonontavat suorituskykyä. Jotkut kokevat sen esimerkiksi muistiongelmina.
Osalla vaihdevuosi-ikäisistä naisista saattaa olla unihäiriöitä, vaikka heillä ei olisikaan kuumia aaltoja. Silloin syynä voi olla estrogeenin puute, joka vaikuttaa aivoissa unta säätelevien hormonien toimintaan.
On tavallista, että naiset kokevat vaihdevuosissa myös mielialahäiriöitä, kuten masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, alakuloa ja uupumusta. Oireet voivat johtua monista eri syistä, mutta usein ne liittyvät ainakin osittain uniongelmiin.
Myös limakalvojen kuivuminen ja virtsankarkailu ovat tyypillisiä vaihdevuosioireita. Estrogeenin puute nostaa limakalvojen happamuusastetta, jolloin hyvät, limakalvoa suojaavat bakteerit häviävät. Sen seurauksena limakalvot ovat entistä alttiimmat tulehduksille.
– Kuivat limakalvot yleensä kutiavat. Ne voivat myös aristaa ja vuotaa verta erityisesti yhdynnän aikana tai sen jälkeen.
Virtsankarkailu taas johtuu siitä, että virtsaputken poimuisuus alentuu. Poimuisuuden tehtävänä on nimenomaan varmistaa, ettei virtsa karkaa.
– Virtsaputki muuttuu siis jäykemmäksi, jolloin se ei pysty pidättämään virtsaa yhtä hyvin kuin aikaisemmin.
Vaihdevuosioireita voi itse lievittää
Vaihdevuosiin liitetyt oireet johtuvat pääasiassa naissukuhormonien, erityisesti estrogeenin, pitoisuuksien nopeasta laskusta elimistössä. Voimakkaimmillaan kuumat aallot ja hikoilu ovat juuri vaihdevuosien alkaessa.
– Tavallisimmin oireet tulevat, kun kuukautistoiminta on juuri loppumassa, loppunut tai muutamia kuukausia sen jälkeen. Joillakin naisilla oireita saattaa kuitenkin tulla jo huomattavasti aikaisemmin.
Oireita voi itse pyrkiä helpottamaan kiinnittämällä huomiota päivittäisiin elämäntapoihin. Kuumia aaltoja ja hikoilua voi lievittää välttämällä kuumia tai mausteisia juomia ja ruokia. Kerrospukeutumisesta ja hengittävistä vaatteista voi myös olla apua. Kannattaa myös pitää erityisesti makuuhuone viileänä ja valita hengittävästä kankaasta valmistetut vuodevaatteet ja yöpuku. Lisäksi oloa voi helpottaa erilaisilla rentoutusmenetelmillä ja liikunnalla.
Polo suosittelee pitämään mielialan myönteisenä. Vaihdevuosien tuloa ei tarvitse pelätä. Yhtäkkistä vanhenemista tai toimintakyvyn laskua ei tapahdu, varsinkaan jos pitää huolta omasta terveydestään.
– Vaihdevuosi-ikäinen nainen on juuri niin viehättävä kuin itse haluaa. Vaihdevuodet voivat myös olla helpotus. Silloin ei ole enää raskauden ehkäisyn tarvetta tai kuukautisvaivoja.
Hormonikorvaushoidosta saa apua
Noin kolmannes naisista selviytyy hyvin vähäisillä oireilla, ja reilu kolmannes kokee selkeitä, mutta vielä siedettäviä oireita.
Noin 25 prosentilla naisista vaihdevuosioireet äityvät kuitenkin todella vaikeiksi. Suurin osa heistä hyötyy hormonikorvaushoidosta. Hoitoa kannattaa siis harkita, kun oireet laskevat elämänlaatua tai vaikeuttavat työssäkäyntiä.
– Oireiden kokeminen on hyvin yksilöllistä. Naisen oma kokemus ratkaisee, tarvitseeko hän hoitoa, Polo sanoo.
Paikallista hormonikorvaushoitoa, eli erilaisia puikkoja ja salvoja, käytetään hoitamaan emättimen ja ulkosynnyttimien kuivia limakalvoja.
– Paikallishoidolla limakalvojen kuivuus vähenee, kutina ja kirvely helpottuvat. Myös yhdynnät sujuvat helpommin, kun limakalvot eivät arista, Polo sanoo.
Muita vaihdevuosivaivoja hoidetaan tabletti-, geeli-, spray- ja laastarimuodossa olevilla hormonivalmisteilla. Jos naisella on vielä kohtu, hoitona käytetään yhdistelmähoitoa, jossa on sekä estrogeenia että keltarauhashormonia. Kohdunpoiston läpikäyneet naiset tarvitsevat pelkkää estrogeenia.
Hormonikorvaushoidon tärkein hyöty on vaihdevuosioireiden häviäminen kokonaan tai niiden lievittyminen. Kuumat aallot, hikoilu ja uniongelmat vähenevät. Vaikutus alkaa jo 1–2 viikon jälkeen hoidon aloittamisesta.
– Lisäksi hormonikorvaushoidosta on hyötyä luustolle. Luun haurastuminen hidastuu ja luun murtumat voivat vähentyä.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että jos nainen on terve, hormonikorvaushoito saattaa suojella myös sydän- ja verisuonitaudeilta ja aikuisiän diabetekselta. Hormonikorvaushoito aloitetaan kuitenkin vain, jos naisella on vaikeita vaihdevuosioireita. Sitä ei aloiteta minkään sairauden ennaltaehkäisyyn.
Hormonikorvaushoito täytyy myös ajoittaa oikeaan aikaan. Hoito on syytä aloittaa, kun kuukautistoiminta on juuri loppunut tai loppumassa.
– Liian myöhään aloitetusta hoidosta on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hormonikorvaushoidon kestolle ei ole mitään selkeää sääntöä. Jotkut pärjäävät muutaman kuukauden hoidolla, kun taas toiset voivat tarvita sitä jopa 15 vuotta. Keskimäärin naiset käyttävät hoitoa 3–4 vuotta.
Hormonikorvaushoitoon liittyy myös riskejä
Hormonikorvaushoitoon liittyy myös riskejä, jotka saattavat pelottaa. Polo vakuuttaa, että jos hoito suunnitellaan oikein, riskit ovat pieniä.
– Esimerkiksi kolme vuotta kestävä hormonikorvaushoito lisää hieman rintasyövän riskiä. Saman verran riskiä lisää kuitenkin myös jo pieni ylipaino. Yli viisi vuotta kestävä hoito taas lisää hieman munasarjasyövän riskiä.
Tablettimuotoisen hoidon tiedetään lisäävän laskimotukoksen riskiä. Sen sijaan ihon kautta annosteltaessa laskimotukosriski ei ole kohonnut. Jos hoito aloitetaan yli 10 vuotta kuukautisten loppumisen jälkeen, se voi lisätä myös sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Tiedetään, että hormonikorvaushoito voi vaikuttaa myös Alzheimerin taudin riskiin, mutta sitä koskevat tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Joidenkin tutkimusten mukaan hormonikorvaushoito voi lisätä Alzheimerin taudin riskiä, toisten mukaan se voi jopa suojella siltä, jos hoito on aloitettu heti vaihdevuosien alkaessa.
– Tautiriskejä arvioitaessa tuloksia täytyy tulkita varoen, sillä tutkimukset on toteutettu eri tavoin, mikä saattaa vaikuttaa niiden tuloksiin.
Jotkut naiset saattavat myös pelätä, että hormonikorvaushoito vain siirtää vaihdevuosioireita tulevaisuuteen tai että hoitoon voi jäädä koukkuun. Ne ovat Polon mielestä turhia pelkoja.
– Käytännössä niin ei käy. Sen sijaan naiset kokevat nopeasti elämänlaatunsa paranevan.
Hormonikorvaushoito ei sovi sinulle, jos
- olet sairastanut rintasyövän.
- olet sairastanut sydäninfarktin.
- olet sairastanut aivoinfarktin.
- sinulla on vaikea maksasairaus.
Tablettimuotoinen hormonikorvaushoito ei sovi sinulle, jos
- sinulla on laskimotukostaipumus.
- olet sairastanut laskimotukoksen.
Ennen hoidon aloittamista täytyy selvittää,
- ovatko rintasi terveet.
- ylimääräisen, selvittämättömän synnytyselinten verisen vuodon syy, jos sinulla on sellaista.
Lue myös: Vaihdevuodet, uusi aikakausi – Noin kolmasosa selviää lievillä vaihdevuosioireilla
