Esivaihdevuosiksi kutsutaan 4–10 vuoden mittaista jaksoa, joka edeltää varsinaista menopaussia.
Esivaihdevuodet ovat tavallisesti nelikymppisellä jo täydessä vauhdissa. Silloin syntymässä tulleen munasoluvaraston solut alkavat pikkuhiljaa ehtyä ja keltarauhasen toiminta heikkenee. Nainen alkaa huomata pieniä muutoksia kehonsa toiminnassa.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin Sari Ahonkallion mukaan ensimmäinen havaittava muutos on tavallisesti kuukautiskierron muuttuminen.
– Tyypillinen muutos on ovulaatioiden tiheneminen, jolloin kuukautiskierto lyhenee parilla päivällä.
Myöhemmin kuukautiskierto alkaa pidentyä, ja silloin alkaa usein esiintyä myös hankalampia vaihdevuosioireita. Ne johtuvat estrogeenituotannon vähenemisestä.
Tyypillisimpiä vaihdevuosioireita ovat yöhikoilu, kuumat aallot, unihäiriöt ja erityisesti aamuöinen valvominen. Ne ovat usein voimakkaimpia vaihdevuosien alussa.
Lisäksi kognitiiviset ongelmat saattavat lisääntyä. Esimerkiksi muisti ja keskittymiskyky voivat pätkiä ja motivoituminen uusiin haasteisiin voi tuntua vaikealta. Moni tuntee olonsa alakuloiseksi ja väsyneeksi.
– Myös painonhallinta voi käydä entistä haastavammaksi, kun lihasmassa alkaa vähentyä ja korvautua rasvalla, Ahonkallio kertoo.
Vaihdevuosien ajankohtaa ei voi ennustaa
Vaihdevuosien alkamisikä riippuu muun muassa perinnöllisistä tekijöistä ja elämäntavoista. Äidin tai isoäidin menopaussi-ikä ei suoraan ennusta naisen vaihdevuosien alkamisajankohtaa, mutta se voi antaa siitä viitteitä.
– Joissakin suvuissa naisilla on tyypillisesti hyvin varhainen menopaussi. Silloin naisella on melko korkea riski, että myös hänen menopaussinsa tulee varhain, Ahonkallio kertoo.
Tutkimusten mukaan tiedetään, että monet muutkin tekijät ennakoivat varhaista menopaussia. Esimerkiksi tupakointi varhentaa menopaussia noin kaksi vuotta. Lisäksi alhainen paino tai nuorena sairastettu syömishäiriö nostaa todennäköisyyttä, että menopaussi tulee keskimääräistä aikaisemmin.
Moni kokee aikaisin alkaneet vaihdevuodet kielteisesti, mutta niitä ei valitettavasti voi mitenkään siirtää. Varsinkaan suhteellisen nuorten naisten esivaihdevuosioireita ei myöskään välttämättä tunnisteta terveydenhuollossa, jos kuukautiset vielä tulevat. Siksi hormonaalisista syistä johtuvia oireita hoidetaan usein väärin.
– On tavallista, että unihäiriöitä hoidetaan unilääkkeillä, mielialaoireita mielialalääkkeillä ja lihas- ja nivelkipuja kipulääkkeillä. Niitä pitäisi hoitaa hormonikorvaushoidolla.
Testosteronitaso vaikuttaa seksuaalisuuteen
Vaihdevuodet voivat muuttaa seksuaalisuutta. Testosteroni vastaa naisen seksuaalisesta halusta samalla tavalla kuin miehenkin. Hormonia erittyy naisella lisämunuaisista ja munasarjoista. Vaihdevuosissa testosteronin eritys laskee nopeasti.
– Naisen seksuaalinen halu voi vähentyä tai hänen on entistä vaikeampi kiihottua tai saada orgasmia. Se taas voi aiheuttaa erilaisia parisuhdeongelmia, Ahonkallio kertoo.
Naisilla testosteronin määrän ylläpitäminen tai lisääminen on vaikeaa. Australiassa markkinoilla on nimenomaan naisille suunnattu hormonivalmiste, mutta vastaavaa tuotetta ei ole Euroopassa. Ahonkallio kannustaa naisia kuitenkin pitämään lihaskunnostaan huolta.
– Tiedetään, että miehillä hyvä fyysinen kunto ja riittävä lihasmassa auttavat pitämään testosteronin tuotantoa yllä. Naisilla vaikutukset saattavat olla samankaltaisia.
Seksuaalisuus saattaa muuttua, mutta on tärkeää huolehtia edelleen ehkäisystä, sillä raskaaksi tuleminen on esivaihdevuosien aikana vielä mahdollista. Ehkäisyä kannattaa jatkaa niin kauan, että kuukautiset jäävät kokonaan pois. Alle 50-vuotiailla se tarkoittaa ehkäisyn jatkamista vuoden sen jälkeen, kun kuukautiset ovat jääneet pois. Yli 50-vuotiailla riittää puoli vuotta.
– Käytännössä hedelmällisyys alkaa laskea jyrkästi jo 35-vuotiaana. 40 ikävuoden jälkeen se romahtaa. Viisikymppisellä on kuitenkin vielä muutaman promillen mahdollisuus tulla raskaaksi, Ahonkallio kertoo.
Terveet elintavat helpottavat oireita
Kaikki naiset eivät saa hankalia vaihdevuosioireita. Noin kolmasosa selviää hyvin lievillä oireilla, mutta neljäsosalla ne äityvät selvästi elämänlaatua laskeviksi. Tutkimuksista tiedetään, että hankalat PMS-oireet ennakoivat usein hankalia vaihdevuosioireita.
– Asia ei kuitenkaan ole täysin suoraviivainen. Hankalia vaihdevuosioireita voi tulla, vaikkei kärsisi PMS-oireista ollenkaan, Ahonkallio kertoo.
Esivaihdevuosien aikana on tärkeää tarkistaa elintavat. Terveellinen ruokavalio, monipuolinen liikunta ja riittävä yöuni voivat lievittää oireita.
– Runsaan alkoholin käytön ja tupakoinnin tiedetään pahentavan oireita. Niitä kannattaa vähentää tai lopettaa kokonaan.
Liikunnasta voi olla apua monin tavoin, mutta sen harrastaminen kannattaa aloittaa ajoissa. Hengästyttävä, hien pintaan nostattava kuntoliikunta auttaa lievittämään oireita ja auttaa myös pitämään painon kurissa.
– Varsinkin merkittävä ylipaino pahentaa hikoilutaipumusta. Siksi painonhallintaan kannattaa kiinnittää huomiota.
Mielialan vaihteluihin voi saada apua kehoa huoltavista lajeista, kuten joogasta ja pilateksesta. Mielialahormoni serotoniini on aivojen välittäjäaine, jonka pitoisuus riippuu veren estrogeenitasoista. Kun estrogeenitaso heittelehtii, myös mieliala vaihtelee. Rentouttava liikunta rauhoittaa ja parantaa mielialaa.
– Ylipäänsä ylimääräisten stressitekijöiden vähentäminen ja tietoinen rentoutuminen auttavat pitämään oireita kurissa.
Jos oireet ovat vaikeat, niitä voidaan hoitaa myös hormonikorvaushoidolla jo ennen kuin kuukautiset ovat loppuneet.
Helpotus vai suuri suru?
Pitkä elinjakso ilman kuukautisia on naisille uusi asia. Vielä muutama sata vuotta sitten esiäidit elivät korkeintaan menopaussiin asti. Nykynaisella saattaa sen jälkeen olla vielä melkein puolet elämää jäljellä.
Ahonkallion mukaan suhtautuminen vaihdevuosiin vaihtelee paljon. Kun jollekulle on helpotus, ettei raskaaksi tulemista tarvitse enää pelätä, toiselle oman hedelmällisyyden loppuminen voi olla suuri suru.
– Länsimaisessa yhteiskunnassa hedelmällisyyttä ja nuoruutta ihannoidaan. Moni kokee, että hedelmällisyyden loppumisen myötä myös oma viehättävyys vähenee.
Vaihdevuosioireista puhuminen on monelle vaikeaa, ja niitä yritetään usein salata. Ahonkallio toivoo, että asiaan suhtauduttaisiin luonnollisemmin. Kukaan nainen ei voi mitään sille, että hormonitasot heittelehtivät elimistössä.
– Vaihdevuosissa elimistössä tapahtuu yhtä suuria hormonivaihteluita kuin murrosikäisillä. On tärkeää suhtautua muutoksiin lempeästi ja itseä kuunnellen.
Seitsemän vuotta naisen elämästä
Vaihdevuosilla tarkoitetaan keskimäärin seitsemän vuoden jaksoa naisen elämässä. Niiden aikana munasarjojen toiminta heikkenee vähitellen, ja lopulta se sammuu kokonaan. Menopaussiksi kutsutaan aikaa, jolloin viimeisistä omista kuukautisista on kulunut vuosi. Keskimäärin naiset kokevat sen 51-vuotiaana, mutta normaali vaihteluväli on 45 ikävuodesta 55 ikävuoteen.
Liian aikainen menopaussi on sairaus
Menopaussi voi tulla jo alle 40-vuotiaana. Silloin kyseessä on sairaus eli munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen. Sitä esiintyy noin prosentilla naisista. Tapahtumaa ei pystytä siirtämään eteenpäin.
Jos munasarjojen toiminta hiipuu ennenaikaisesti, raskauden mahdollisuus on hyvin pieni sekä spontaanisti että lapsettomuushoitojen avulla. Joskus munasarjat voivat kuitenkin ajoittain toimia ja raskaus voi alkaa yllättäen.
Munasarjojen toiminnan ennenaikaisen hiipumisen tarkkaa syytä ei yleensä tiedetä. Se voi liittyä autoimmuunisairauteen, kromosomivikaan tai geenimutaatioon. Joskus taustalla on myös laaja kirurginen toimenpide tai sytostaattihoito.
