Miten työajat ja vuorotyö vaikuttavat terveyteen?
Työajat vaikuttavat työturvallisuuteen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen, mutta monella tavalla myös terveyteen.
Yötyötä sisältävä vuorotyö vaikuttaa tutkimusten mukaan moniin akuutteihin ja kroonisiin terveysriskeihin, kuten unihäiriöihin, väsymykseen, työtapaturmiin, reumaan, tyypin-2 diabetekseen, verenpainetautiin, raskauden ajan terveysriskeihin ja raskauden keskeytymiseen. Yötyötä tekevän naisen riski sairastua rintasyöpään on 1,32-kertainen muihin verrattuna. Masennuksen riski puolestaan on 1,42-kertainen.
Miksi vireystaso vaihtelee eri työvuoroissa?
Ihmisen elimistö noudattaa luontaisesti tiettyä vuorokausirytmiä. Sen vuoksi elimistö on vireä päiväaikaan ja unen saaminen yövuoron jälkeen on vaikeaa. Toiset tunnistavat tämän helpommin kuin toiset. Seurauksena on kuitenkin usein se, että yövuoron jälkeinen uniaika jää lyhyeksi.
Työvuoron aikana koettu uneliaisuus on sitä voimakkaampaa, mitä aikaisemmin aamulla työvuoro alkaa. Siten vaikkapa aamuneljältä alkavaa työvuoroa voidaan pitää haitallisempana kuin aamuseitsemältä alkavaa työvuoroa. Iltavuorossa uneliaisuutta on selvästi vähemmän, mutta yövuorossa uneliaisuuden välttäminen on mahdotonta. Uneliaisuus nousee aamuyöllä neljän aikaan hyvin voimakkaaksi.
Miksi yövuorojen määrään pitää kiinnittää huomiota?
Tapaturmien riski kasvaa yövuorossa noin 1,4-kertaiseksi päivävuoroihin verrattuna. Tapaturmien riski on sitä suurempi, mitä pidempi yövuorojen putki on. Tutkimuksen mukaan myös 1–3 vuorokautta kestävät lyhyet sairauspoissaolot lisääntyivät useiden peräkkäisten yövuorojen seurauksena.
Onko 11 tunnin lepoaika vuorojen välissä välttämätön?
Riittävä lepoaika on erityisen tärkeää vuorotyötä tekeville. Työaikalain edellyttämä 11 tunnin lepoaika työvuorojen välissä perustuu tutkimuksissa havaittuihin terveydellisiin seikkoihin. Vuorotyö on kuormittavaa ja se lisää monien sairauksien riskiä. Lisäksi riittämätön lepo on yhdistetty univaikeuksiin ja väsymykseen. Lyhyet alle 11 tuntia kestävät vuorovälit vaikeuttavat tutkimusten mukaan hereillä pysymistä. Voimakkaan väsymyksen riski kasvaa 60 prosentilla verrattuna siihen, että vuoroväli olisi vaikkapa 16 tuntia. Lyhyet sairauspoissaolot lisääntyvät myös alle 11 tuntia kestäneiden vuorovälien jälkeen.
Voiko työntekijä tehdä halutessaan työvuoroja, joiden välinen lepoaika on alle 11 tuntia?
Työpaikoilla on tilanteita, joissa työntekijä toivoo alle 11 tunnin lepoaikaa tai suunnittelee itse työvuorolistaan alle 11 tunnin lepoajan. Lain mukaan vuorojen välillä on kuitenkin oltava vähintään 11 tuntia. Tästä ei voi säännönmukaisesti poiketa. Autonominen työvuorosuunnittelu, jossa työntekijät suunnittelevat itse työvuoronsa, on hyvä asia ja se helpottaa työn ja arjen yhteensovittamista. Mutta siinäkin on muistettava lain mukainen lepoaika. Myös työnantajalla on velvollisuus seurata, että työvuorot suunnitellaan ja ne toteutuvat lakien ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.
Lähihoitajan työ on kuormittavaa. Miten siihen voidaan puuttua?
Työn kuormittavuuteen voidaan puuttua kahdella tavalla: kuormituksesta voidaan pyrkiä eroon tai sitten keskitytään palautumiseen. Aina kuormitustekijöihin ei voida vaikuttaa. Silloin pitää pyrkiä siihen, että lepoaikaa on enemmän. Palautumista voi edistää nukkumalla lyhyitä päiväunia, syömällä terveellisesti, hoitamalla unettomuutta ja liikkumalla.
Hyvät työaikoihin liittyvät vaikutusmahdollisuudet ovat useissa tutkimuksissa yhteydessä työn ja muun elämän parempaan yhteensovittamiseen, parempaan koettuun terveyteen ja vähäisempiin sairauspoissaoloihin.
Lähteenä käytetty myös: Härmä, M. & K. Karhula (edit.) (2020). Working hours, health, well-being and participation in working life. Current knowledge and recommendations for health and safety. Finnish Institute of Occupational Health.
Lue myös:
Vuorotyössä on riskinsä, mutta hyvällä suunnittelulla siitäkin voi selvitä terveenä
Työaikalain muutokset: 11 tunnin vuorokausilepo ja maksimissaan 13 tunnin työvuorot
