Alkoholi koukuttaa myös ikääntyneitä – Ikäihmiset tarvitsevat apua päihdeongelmiin

Tämän päivän ikäihmiset eroavat edeltävästä sukupolvesta ainakin yhdessä asiassa. He suhtautuvat alkoholiin sallivammin. Raittiiden osuus ikäihmisten joukossa on nykyään pienempi kuin aiemmin. Ikääntyneet käyttävät alkoholia samoista syistä kuin nuoremmat.

– Sitä käytetään juhlimiseen, hauskanpitoon ja rentoutumiseen. Alkoholin avulla lievitetään yksinäisyyden tunnetta, mielen huolia ja elämäntarkoituksettomuuden tunnetta, ikääntyneiden päihdetyön kehittäjä, Pilke-kouluttaja Anna-Leena Nikula Sininauhaliitosta kertoo.

Eläkkeelle jääminen on elämän merkittävä taitekohta.

– Aiemmin työ toi sisältöä päiviin. Eläkkeellä voi tulla merkityksettömyyden tunne, jota hoidetaan avaamalla pullon korkki. Leskeksi jääminen on myös iso kriisi, jolloin on riski alkaa käyttää alkoholia aiempaa enemmän.

Mainos

Ikääntyessä toimintakyky usein heikkenee, mikä vaatii sopeutumista. Arki saattaa muuttua ennalta odottamattomalla tavalla.

– Alkoholista saatetaan hakea turvaa ja tukea tilanteessa, jossa joutuu luopumaan monista asioista, vaikka se ei tietenkään poista juurisyytä. Ikääntynyt saattaa käyttää alkoholia myös lääkkeeksi esimerkiksi vatsavaivoihin, unettomuuteen ja särkyihin. Hän saattaa kokea saavansa aluksi apua siitä, mutta pidempiaikainen käyttö johtaa moniin ongelmiin.

Konjakkia yömyssyksi

Ikääntyneiden alkoholin käytössä pulmana on se, ettei vanheneva elimistö kestä sitä samalla tavalla kuin nuorempana.

– Jos ottaa punaviiniä ruoan kanssa, saunakaljan tai konjakkia yömyssyksi, näistä kertyy helposti riskirajan ylittävä annosten määrä. Ikääntyneiden ei pitäisi käyttää alkoholia enempää kuin enintään kaksi annosta kerralla ja seitsemän annosta viikossa. Terveiden työikäisten riskirajat ovat huomattavasti korkeammat, Anna-Leena Nikula kertoo.

Runsas alkoholin käyttö vaurioittaa elimistöä kokonaisvaltaisesti. Se vaikuttaa erityisesti verenkierto- ja ruoansulatuselimistön sairauksiin, syöpäsairauksiin sekä uneen ja mielenterveyteen.

– Alkoholi vaurioittaa ikääntyneen elimistöä herkemmin, ja elimistö ei korjaa vaurioita samassa tahdissa kuin nuorempana. Ikääntyneet humaltuvat pienemmistä määristä kuin työikäiset, koska kehon nestepitoisuus pienenee.

Kun tähän lisätään sairaudet ja lääkitykset, alkoholin käytöllä voi olla salakavalia seurauksia. Pahimmillaan sekakäyttö aiheuttaa nukkuessa hengityslaman, joka johtaa kuolemaan.

– Kaikki eivät tiedä alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista. Esimerkiksi jos ottaa päivällä alkoholia ja illalla unilääkettä, ikäihminen ei välttämättä tiedä vaarantavansa terveyttään. Jotkut käyttävät lääkkeitä tarkoituksella alkoholin kanssa päihtyäkseen.

Päihtyneenä on myös suuri tapaturmariski. Nikula muistuttaa siitä, että pitää kysyä alkoholin käytöstä, kun ikääntynyt on kaatunut ja joutunut päivystykseen. Se saattaa olla syynä tapaturmiin, vaikka potilastiedoista ei löytyisi mitään viitteitä päihdeongelmasta.

Häpeä johtaa salailuun

Anna-Leena Nikula kertoo, että Suomessa yli 65-vuotiaista miehistä 15 prosenttia ja naisista yhdeksän prosenttia ylittää alkoholin käytön riskirajan. Hän kannustaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ottamaan puheeksi asiakkaan päihteiden käytön, jos on herännyt epäilys siitä.

– Luonteva hetki siihen on esimerkiksi palvelutarpeen kartoitus. Myös lääkkeistä puhuttaessa voi kysyä alkoholin käytöstä ja antaa tietoa lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksista.

Ikäihminen saattaa hävetä runsasta juomistaan. Ongelma voi pysyä pitkään salassa läheisiltä ja sote-alan ammattilaisilta.

– Jos tehdään alkoholin käytön riskejä kartoittava Audit-testi, ikäihminen ei välttämättä kerro rehellisesti juomisestaan. Se voi estää avun hakemisen ja saamisen. On myös niitä, jotka eivät tiedosta juovansa liikaa. Silloin Audit-testi saattaa herätellä.

Mainos

Nikula kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, miten aiheesta puhuu.

– Puheeksi ottaminen pitää tehdä arvostavasti ja kohdaten, ei syyttävästi ja hyökäten. Jos käy ilmi tarve tuelle, yhdessä voidaan miettiä, mistä sitä saisi.

Päihdepalvelujen saatavuus vaihtelee eri kunnissa. Tietoa niistä saa terveysasemalta ja sosiaalitoimistosta. Myös järjestöt ja seurakunta tarjoavat apua. AA-ryhmissä voivat käydä myös ikääntyneet.

– Ehyt ry:stä saavat neuvontaa päihteidenkäyttäjät ja ammattilaiset. Siellä osataan ohjata hakeutumaan oikeisiin palveluihin.

Nikula toivoo Suomeen lisää ikäerityisiä päihdepalveluja, sillä ikääntyneen päihdehäiriön tunnistaminen voi olla vaativaa ja siksi avun saaminen voi viivästyä. Vertaistukea on saatavilla jo useissa kaupungeissa Pilke-ryhmistä.

– Toivon Pilkkeen leviävän mahdollisimman monelle paikkakunnalle.

Pilke-ryhmät tarjoavat vertaistukea päihteitä käyttäville ikääntyneille. Ryhmän vetäjäksi sopii hyvin lähihoitaja tai muu sote-alan ammattilainen. Kuvitus: Robert Ottosson

Pilkkeestä valoa ikääntyvien arkeen

Kahvinkeitin porisee. Pilke-ryhmän ohjaajat Maija Holtti ja Marja-Leena Koski valmistautuvat aamun yhteiseen hetkeen. Valmiiksi on etsitty Iltasanomien päivän kymmenen kysymystä. Puoli yhdeksäksi Vetelin Pilke-ryhmäläiset saapuvat viikoittaiseen kokoontumiseen.

– Täällä vietetään mukavaa aikaa yhdessä. Monelle tämä on viikon kohta, Maija Holtti kertoo.

Pilke-ryhmät ovat ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä. Niitä on jo Helsingissä, Vantaalla, Turussa, Naantalissa, Raisiossa, Kaarinassa, Liedossa, Uudessakaupungissa, Laitilassa, Raumalla, Mynämäessä, Porissa, Kokkolassa ja Vetelissä.

Tapaamisissa syödään yhdessä aamupalaa ja kerrotaan kuulumisia. Tavoitteena on, että jokainen tulee kuulluksi. Yhdessä voidaan pelata pelejä, tehdä tietovisoja, pelata bingoa, harjoittaa kädentaitoja ja tehdä retkiä. Jokainen ryhmä päättää itse tapaamisen sisällöstä. Vetelissä tavaksi on tullut pitää tietokisa.

Pilke-ohjaajien kouluttaja Anna-Leena Nikula kertoo, ettei ryhmissä keskustella juomisesta koko ajan.

– Tavoitteena on löytää yhdessäolon ja mielekkään tekemisen kautta iloa ja osallisuutta. Tällainen kevyt tuki voi edistää kotona asumista ja vähentää muiden sote-palvelujen tarvetta. Pilke-ryhmä saattaa tarjota myös kotona olevalla puolisolle hengähdyshetken.

Kynnys matalalla

Pilke-ryhmän kynnys on laitettu mahdollisimman matalalle. Sinne voi tulla jopa päihtyneenä, mutta ryhmässä ei saa juoda.

– Tosiasiassa hyvin harvoin kukaan tulee paikalle päihtyneenä. Ohjaajat soittavat edellisenä päivänä osallistujille ja viimeistään silloin moni laittaa korkin kiinni. Joillekin Pilke-ryhmä on viikon ainoa kerta, kun poistuu kotoa ja sinne halutaan tulla virkeänä, Anna-Leena Nikula kertoo.

Diakonissalaitos aloitti Pilke-toiminnan vuonna 2002. Nykyisin Pilke-työ on osa Sininauhaliiton toimintaa. Ryhmiä järjestävät hyvinvointialueet, seurakunnat ja järjestöt. Pilke-ryhmää ohjaa kaksi sote-alan ammattilaista, jotka ovat osallistuneet Pilke-ohjaajakoulutukseen.

Mainos

Ryhmän vetäminen on osa Maija Holtin ja Marja-Leena Kosken työtä. Molemmat työskentelevät Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten tukitiimissä ja päivätoiminnassa. He ovat ohjanneet viikoittain kokoontuvaa Pilke-ryhmää viime syksystä lähtien. Edellisenä vuonna he osallistuivat Pilke-ohjaajakoulutukseen.

– Kotihoidossa on tullut vastaan asiakkaita, joilla on runsasta päihteiden käyttöä. Siksi tämä tehtävä kiinnosti, Maija Holtti sanoo.

Ryhmässä käy 60–80-vuotiaita paikkakuntalaisia. Pienessä kunnassa kynnys lähteä vertaistukiryhmään on korkeampi kuin isossa kaupungissa, koska ihmiset tuntevat toisensa.

– Ryhmässä on nyt muutama vakikävijä, mutta lisää mahtuisi vielä. Muut sote-alan ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa siinä, että tieto Pilke-ryhmistä kulkeutuu ikäihmisille, Holtti jatkaa.

Vertaistuen ihmeellinen voima

Pilke-toiminnassa ammattilainen ei aseta tavoitteita ikääntyvän alkoholiongelmasta toipumiseen. Ryhmäläinen asettaa ne itse niin halutessaan.

– Emme tee ketään raittiiksi. Ryhmäläiset kannattelevat toisiaan. Kun joku on poissa, paikalla olevat kyselevät heti, missä tämä ryhmäläinen on. Heillä on aitoa välittämistä toisiaan kohtaan. Me ohjaajat olemme ryhmässä enemmän taustalla. Osallistujat ovat puheliaita, joten keskusteluun on helppoa lähteä mukaan. Kaikki, mitä ryhmässä puhutaan, jää sinne, Marja-Leena Koski kertoo.

Anna-Leena Nikula on nähnyt, että vertaistuessa on ihmeellinen voima.

– Samassa tilanteessa olevat ihmiset ymmärtävät toisiaan.

Vuoden 2024 Pilke-kyselyn mukaan 27 prosenttia ryhmässä käyneistä ei käytä alkoholia lainkaan ja 40 prosenttia on vähentänyt juomista. 90 prosenttia vastaajista kertoi Pilke-toiminnan vaikuttaneen hyvinvointiinsa myönteisesti. Monella on myös yksinäisyyden tunne vähentynyt, kotona pärjääminen parantunut ja rohkeus lähteä kodin ulkopuolelle kasvanut.

Vetelin ryhmän ohjaajat kokevat Pilke-työn antoisaksi.

– Kun on hoitoalalle lähtenyt, on aina halu auttaa muita. Taustalla on ymmärrys erilaisuutta ja erilaisia elämänkohtaloita kohtaan, Koski sanoo.

– Tämä on mukavaa työtä. Ryhmäläisten kanssa jutellaan kaikesta mahdollisesta, Holtti jatkaa.

Lääkkeet, joiden kanssa ei saa käyttää alkoholia