Minkälainen on hyvä päätös? Yleensä ajatellaan, että hyvä päätös on rationaalinen, tarkkaan mietitty ja hyvin perusteltu ratkaisu. Väärin, työpsykologi Hanna Poskiparta toteaa.
– Hyviä päätöksiä on monenlaisia. Usein rationaalisia päätöksiä arvostetaan intuitiivisia päätöksiä enemmän, vaikka ne ovat yhtä arvokkaita.
Poskiparran mukaan intuitio on kokemustietoon perustuvaa tunnetta, jolle harvoin on heti sanoja. Siksi intuitiivinen tieto jää helposti rationaalisen tiedon jalkoihin.
– Silloin kuitenkin unohdetaan, että me emme ole vain sanoja ja ajatuksia, vaan suuri osa tietoisuudestamme on sanojen tuolla puolen.
Automaatio helpottaa
Useiden tutkimusten mukaan ympäröivä tilanne ja kehossa vallitsevat tunteet vaikuttavat päätöksentekoon paljon enemmän kuin haluaisimme myöntää.
– Päätöksentekotutkimusten mukaan esimerkiksi tuomarit antavat oikeudessa ankarampia tuomioita nälkäisinä kuin kylläisinä.
Suurin osa arkipäivien päätöksistä tehdään automaattiohjauksella. Päätöksenteko on psyykelle niin kuormittava prosessi, että keksimme usein rutiineja ja sääntöjä, joiden avulla voimme kiertää jatkuvia valintoja.
– Vaikka automaatiot helpottavat elämäämme, niillä tavoitellaan usein pitkäaikaisen menestyksen sijaan pikavoittoja.
Poskiparta kehottaa jokaista pysähtymään hetkeksi jokapäiväisten valintojen äärelle ja pohtimaan, miten ne palvelevat ja tukevat omia arvoja.
– Kohtaan usein työssäni esimerkiksi ihmisiä, jotka hakevat mielihyvää ja helpotusta tekemällä jatkuvasti liian pitkiä työpäiviä. Vaikka tehtävälistan suorittaminen loppuun voi tuoda mielihyvää, valinnat eivät pidemmän päälle tee hyvää ja ne saattavat aiheuttaa voimakastakin pahaa oloa.
Arvoristiriidat vievät voimat
Päätöksentekoa varten tarvitaan energiaa, jota kutsutaan tahdonvoimaksi. Poskiparta kehottaa ajattelemaan tahdonvoimaa paristona, joka on aamuisin täynnä, mutta hiipuu iltaa kohden.
– Siksi esimerkiksi laihduttajan kannattaakin automatisoida suurin osa aamu- ja iltapäivän ruokavalinnoista, jotta tahdonvoimaa jää jäljelle myös iltaan.
Käytännössä automatisointi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pyytää kollegoilta tai läheisiltä, että he eivät asettaisi painonpudottajaa valintojen eteen työpäivän aikana tuomalla esimerkiksi herkkuja.
Työpaikoilla tahdonvoimaa säästävät tyypillisesti säännöt, ohjeet ja lait. Joskus ohjeet, joiden on tarkoitus säästää työntekijää valintojen tekemiseltä, saattavat kuitenkin kuormittaa häntä entistä enemmän.
– Näin käy varsinkin, jos joutuu tekemään valintoja, jotka asettuvat omaa arvomaailmaa vastaan.
Siltä voi tuntua, jos esimerkiksi laadukkaalle hoitotyölle ei ole tarpeeksi aikaa ja kotikäynniltä on lähdettävä kiireellä, vaikka vanhus selvästi kaipaisi enemmän huomiota.
Jos tällaiset tilanteet toistuvat yhä uudelleen, ihminen kuormittuu ja uupuu, Poskiparta toteaa.
Pitkään jatkunut ristiriita valintojen ja arvomaailman kanssa voi päätyä jopa loppuun palamiseen.
Keneltä kysyisin?
Harva ihminen tunnistaa heti, minkälainen päätöksentekijä hän on.
– Kirjaamme tekemissämme haastatteluissa ihmiset kertoivat, millaisia päätöksentekijöitä he mielsivät olevansa. Keskustelun edetessä kävi ilmi, että he vasta alkoivat ymmärtää omaa päätöksentekoaan ja tapojaan toimia päätöksentekotilanteissa paremmin.
Jotta päätöksenteko olisi yksin ja yhdessä helpompaa, olisi tärkeää tunnistaa, minkälaisia asioita itse arvostaa päätöksenteossa ja miksi.
Poskiparta kohtaa työssään usein ihmisiä, jotka yrittävät tehdä suurta päätöstä tai vältellä päätöksentekoa.
– Useimmat meistä ovat mukavuudenhaluisia, emme mielellämme tee pelottavilta tuntuvia päätöksiä.
Poskiparta kehottaa laajentamaan omaa näkökulmaa silloin kun päätös on edessä.
– Erityisesti näkökulman vaihtamisen taito voi tuoda esimerkiksi työyhteisöön lisää tilaa ja mahdollisuuksia. Yleensä nimittäin on niin, että päätökset omassa mielessä on tehty jo ennen kuin niistä edes aletaan yhdessä puhumaan.
Tavallisesti ihmiset pyytävät tukea päätökseen läheisiltä ja kollegoilta, joiden he tietävät ajattelevan samaan tapaan kuin he. Tärkeämpää olisi kuitenkin saada sellaisen ihmisen mielipide, joka on asioista vastakkaista mieltä tai jonka mielipide yllättää.
– Päätöksentekoa pidetään usein raskaana ja pelottavana asiana. Siksi työpaikoilla esimerkiksi ideoiden vapaa heittely ennen päätöstä voidaan kokea ahdistavana asiana. Olisi kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan näkökulman vaihtamisen taito ja lopullinen päätöksenteko.
Huonokin päätös voi auttaa
Usein päätökset myös otetaan vähän liian vakavasti.
– Monesti päätöksen jälkeen ihmiset huokaavat, että miksi en tehnyt tätä päätöstä jo vuosia sitten! Päätös on lähes poikkeuksetta aina helpotus.
Mutta mitä sitten pitää tehdä, jos päätös osoittautuukin vääräksi? Poskiparran mielestä pelkäämme liikaa huonoja päätöksiä.
- Olisi tärkeää, että voisimme olla armollisia itseämme kohtaan.
Voimme aina oppia vääristä päätöksistä. Tärkeintä on, että jos huono päätös satuttaa toista ihmistä, pyydämme vilpittömästi anteeksi.
– En ole tavannut ketään, joka haluaisi tehdä huonoja päätöksiä. Yritämme parhaamme aina niillä tiedoilla, jotka meillä on.
Hanna Poskiparta ja Tuomas Leisti: Päätöksenteon illuusiot (Tuuma 2022).
Minkälainen päätöksentekijä olet?
Teetkö arjessasi paljon vain vähän tietoisia päätöksiä?
Arvostatko järkisyitä vai voimakasta tunnetta?
Päätätkö nopeasti vai hitaasti?
Pyydätkö päätökseen apua vai mietitkö yksin?
Pelkäätkö päätöksentekoa vai suhtaudutko siihen uteliaasti?
Vaivaavatko tekemäsi huonot päätökset sinua vai oletko oppinut niistä jotakin?
Keinoja päätöksentekoon
- Keskustele erilaisten ihmisten kanssa.
- Kirjaa ylös plussat ja miinukset, pitkällä ja lyhyellä aikavälillä.
- Jaa päätökset pienempiin päätöksiin: Jos esimerkiksi harkitset työpaikan vaihtoa, kokeile muokata ensin työnkuvaa nykyisen työpaikan sisällä.
- Tee rohkeita ratkaisuja. Päätöksen voi tehdä myös kriisin keskellä. Usein asioihin tarttuminen voi tuoda helpotuksen tunnetta.
- Mieti, miten päätös palvelee arvojasi.
Intuitio on kokemukseen perustuva vaisto
Vaikka mielellämme ajattelemme tekevämme elämämme tärkeät päätökset tarkkaan ja rationaalisesti harkiten, vaikuttaa päätöksentekoon moni muu tiedostamaton asia. Tiedostamattomasta syntyy intuitio, kokemukseen perustuva vaisto, jonka pohjalta asiat voivat tuntua hyviltä tai huonoilta, ilman helposti sanoitettavia järkisyitä. Usein järkevät perusteet päätökselle tulevat mieleen vasta päätöksen jälkeen. Intuitio eli niin sanottu perstuntuma koostuu esimerkiksi:
- Tunnekokemuksista
- Alitajunnan tekemistä havainnoista
- Muistoista
- Aistikokemuksista
- Ammattilaisuudesta
