Keitä puhevammaiset ihmiset ovat?
Suomessa on noin 65 000 ihmistä, jotka kuulevat mutta eivät pysty puhumaan tai joiden puhe on hyvin epäselvää. Heistä noin puolet tarvitsee puhetta täydentäviä tai korvaavia menetelmiä. Puhevamma voi olla synnynnäinen ja liittyä esimerkiksi CP-vammaan tai kehitysvammaan. Puhekyvyn voi menettää myös äkillisesti onnettomuuden tai sairauden seurauksena, väliaikaisesti tai pysyvästi. Esimerkiksi aivoverenkieron häiriön seurauksena noin 3 000 ihmistä vuosittain menettää kyvyn kommunikoida puheella. Osalle puhevammaisista ihmisistä myös puheen ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia.
Miksi puhuminen ei onnistu?
Puhevaikeus voi johtua puhe- ja äänielimistön toimimattomuudesta mutta myös vaikeudesta tuottaa ja ymmärtää kielellisiä ilmauksia. Aikuisiällä puhekyvyn menettäminen johtuu yleensä aivokudosta ja keskushermostoa tuhoavasta vammasta tai sairaudesta, esimerkiksi MS-taudista, ALS-taudista tai muistisairauksista.
Miten puhevammainen ihminen kommunikoi?
Kuulovammaiset ihmiset käyttävät viittomakieltä, näkövammaiset pistekirjoitusta. Puhevammaisille on niin ikään omat kommunikointikeinonsa, jotka tunnetaan termillä AAC (augmentative and alternative communication).
Koska puhumattomuuden syyt ovat monet, keinoja tulla ymmärretyksi on useita. Helppo tapa on yksinkertainen: kynällä ja paperilla pääsee pitkälle. Puheen korvaaminen kirjoittamalla on luontevaa, jos puhevammaan ei liity kirjoittamisvaikeutta. Keskustelua voi tukea myös piirtämällä. Viittomakielen perusviittomia eli tukiviittomia käytetään niin ikään korvaamaan tai täydentämään puhetta.
Tietotekniikan kehittyminen on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia ja välineitä kommunikoinnin tueksi. Älypuhelimeen tai tablettiin ladattavia ohjelmia on rajattomasti, osaa ohjelmista voi käyttää tietokoneen selaimessa. Ne vastaavat suurin piirtein samaa asiaa kuin perinteisemmät apuvälineet, kommunikointikansiot ja -taulut. Kommunikointikansioihin on käyttäjän tarpeiden mukaan koottu kuvia, symboleja ja kirjainpäätteitä, joita osoittamalla kansion käyttäjä voi tuottaa sanoja tai lauseita. Kommunikointitauluun voidaan koota erityisissä tilanteissa tarvittavaa sanastoa, joka ei muutoin ole päivittäisessä käytössä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi häät tai hautajaiset, vaaleissa äänestäminen tai museokäynti.
Miten yhteiskunta tukee puhevammaisen ihmisen kommunikointia?
Puhevammaisella ihmisellä on lakisääteinen oikeus tulkkaukseen, jos hän pystyy ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään toimiva kommunikaatiokeino, esimerkiksi viittomat. Kelasta haettava palvelu on käyttäjälle ilmainen ja sitä saa 180 tuntia vuodessa. Lisätunteja voi hakea tarvittaessa. Tulkkauspalvelua voi käyttää esimerkiksi työssä käymiseen, asiointiin, harrastamiseen tai virkistykseen, myös ulkomaanmatkoille. Puhevammaiset ihmiset voivat hankkia kommunikoinnin apuvälineitä ilmaiseksi terveydenhuollon apuvälinepalveluna. Apuvälineitä voivat kustantaa myös Kela ja kunnan sosiaalipalvelut.
Mikä merkitys puhevammaisen ihmisen ja tulkin suhteella on?
Kelan viime vuonna teettämän selvityksen mukaan puhevammaisten tulkkauspalveluun oikeutetuista ihmisistä alle puolet käyttää sitä. Keskeinen syy on se, että lähipiiri tai henkilökohtainen avustaja auttaa tulkkaamisessa. Kuten kaikissa suhteissa, toisen ihmisen ymmärtäminen on sitä helpompaa mitä tutumpi keskustelukumppani on. Puhevammaisen ihmisen kommunikoinnissa korostuvat eleet ja kehonkieli, joita läheisen ihmisen on helpompi tulkita oikein.
Puhevammaisten viikkoa vietetään Suomessa 30.9.-6.10.2019 teemalla Ystävyys yhdistää. Teemaviikkoa koordinoi Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki.
Lähteet:
puhevammaistenviikko.fi
papunet.net
kela.fi
kehitysvammaliitto.fi
