Käyttämättömien lääkkeiden arvosta noin puolet maksavat lääkkeiden käyttäjät itse. Toisen puolen, 43 miljoonaa euroa, kustantaa yhteiskunta Kela-korvauksina. Todennäköistä on, että kaikki käyttämättömät lääkkeet eivät palaudu apteekkeihin, jolloin todelliset kustannukset ovat vieläkin suuremmat.
Apteekkeihin palautetaan tuhansia eri lääkkeitä. Tyypillisimmät palautetut lääkeryhmät ovat hermostoon vaikuttavat lääkkeet, hengityselinsairauksien lääkkeet, ruoansulatuselinten sairauksien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien lääkkeet. Määrällisesti eniten palautetaan parasetamolia sisältäviä särkylääkkeitä.
Lääkkeitä palautetaan, koska pakkauskoot ovat liian suuria. Yleisimpiä syitä palauttaa lääkkeitä ovat niiden lyhyt säilyvyysaika avattuna, sairauden tai oireiden parantuminen ja lääkkeen vaihtuminen toiseen lääkkeeseen. Lääkehoitoa aloittaessa kannattaa valita pieni aloituspakkaus ja siirtyä tarvittaessa isompaan. Tästä syystä Kela-korvaus tulisi saada myös pienemmistä lääkepakkauksista.
Käyttämättä jääneet lääkkeet tulee aina palauttaa apteekkiin. Apteekit ottavat lääkejätteen vastaan maksutta. Lääkejätettä ovat pillereiden ja lääkenesteiden lisäksi myös esimerkiksi käytetyt lääkelaastarit, astmapiiput, ruiskut ja neulat sekä elohopeakuumemittarit. Ravintolisät, vitamiinit ja perusvoiteet eivät ole lääkejätettä. Ne voi hävittää sekajätteeseen. Turvallisuussyistä kaikki apteekkeihin palautetut lääkkeet, myös avaamattomat paketit, hävitetään.
Lähteet: Itä-Suomen yliopiston lääkejätetutkimus, hsy.fi
Lue myös:
Miksi lääkkeet jäävät monelta ottamatta, vaikka lääkäri ne määrää?
