Mitä on lähisuhdeväkivalta?
Se on esimerkiksi fyysistä, henkistä, seksuaalista, digitaalista tai taloudellista väkivaltaa, joka tapahtuu läheisissä ihmissuhteissa. Kuka tahansa yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta voi olla väkivallan kokija tai tekijä. Läheisissä ihmissuhteissa koettu väkivalta on erityisen haavoittavaa. Jokainen meistä saattaa myös itse käyttäytyä väkivaltaisesti. Siksi on tärkeää tarkastella omaa käyttäytymistään.
Miten väkivalta yleensä alkaa?
Väkivalta on aluksi usein hienovaraista. Vaikka väkivalta on aina tekijän vastuulla, kokija tuntee usein häpeää ja syyllistää itseään väkivallan kohteeksi joutumisesta. Hänen voi olla vaikeaa tunnistaa, mikä on totta tai liioitteleeko asioita. Väkivalta ei lopu itsestään, vaan yleensä pahenee ajan kuluessa. Siksi on tärkeää, että väkivaltaan puututaan ja kaikki osapuolet saavat apua.
Miten yleistä lähisuhdeväkivalta on Suomessa?
Tutkimusten mukaan joka toinen nainen on kokenut parisuhdeväkivaltaa. Miehistäkin lähes 40 prosenttia. Väkivalta on silti sukupuolittunut ilmiö. Naiset kokevat toistuvampaa ja vakavampaa väkivaltaa suhteissaan kuin miehet. On huolestuttavaa, että puolet seurustelusuhteessa olleista 16–17-vuotiaista tytöistä on kokenut väkivaltaa suhteessaan. Vain noin kymmenen prosenttia lähisuhdeväkivallasta tulee viranomaisten tietoon.
Kuinka voisi ottaa puheeksi epäilyksen väkivallasta?
Lähisuhdeväkivallasta voi olla vaikeaa kysyä suoraan. Helpompaa saattaa olla puhua turvallisuudesta. Voi kysyä esimerkiksi, kuinka turvalliseksi koet suhteesi. Tarvittaessa pitää uskaltaa kysyä myös, oletko itse käyttäytynyt väkivaltaisesti tai pelkäätkö käyttäytyväsi. Lähisuhdeväkivalta pitäisi kartoittaa kaikissa sote-alan asiakaskontakteissa. Näihin tilanteisiin varmuutta tuo tieto asiasta. Olisi tärkeää, että sote-alan opinnot sisältäisivät tietoa lähisuhdeväkivallasta, koska sitä tarvitaan kaikissa alan työtehtävissä. Lisäksi työpaikan perehdytyksessä pitäisi käsitellä lähisuhdeväkivaltaa ja opastaa, miten toimia tilanteissa, joissa se tulee ilmi.
Millaisia haasteita lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa on?
Väkivallan kokemukset eivät yleensä näy ulospäin, eikä väkivallan kokijoita tai tekijöitä voi äkkiseltään tunnistaa. Väkivallan tekijä saattaa olla arvostetussa asemassa ja hänellä voi olla valtaa. Usein ihmistä, jolla on valtaa, pidetään uskottavana. Väkivallan tekijä voi kieltää käyttämänsä väkivallan, syyllistää kokijaa ja kertoa olevansa itse uhri. Väkivallan kokija saattaa oirehtia monin tavoin. Tekijä saattaa yrittää esittää, että kokija on ongelmainen, eikä hän itse. Tunnistamista voi myös vaikeuttaa se, että väkivallan tekijä käyttäytyy usein muissa sosiaalisissa suhteissa ystävällisesti, mutta läheisimmissä ihmissuhteissa ihmisestä voi tulla esiin täysin erilainen puoli. Kotona raivostumisen voivat aiheuttaa pienet asiat, kuten vessapaperirullan väärinpäin laittaminen. Sama ihminen tuskin suuttuisi töissä tällaisesta asiasta.
Kun tunnistaa lähisuhdeväkivallan, mitä pitää tehdä?
Tärkeää on, että kuuntelee ja kohtaa kunnioittavasti ja arvostavasti. Asiasta pitää keskustella kokijan kanssa turvallisessa tilanteessa. Jos paikalla on myös väkivallan tekijä, asian esiin nostaminen ei ole turvallista, sillä tekijä saattaa provosoitua ja käyttäytyä entistä väkivaltaisemmin kokijaa kohtaan. Tärkeää on kartoittaa turvallisuustilanne, esimerkiksi voiko kotona olla vai pitääkö lähteä turvakotiin. Nettiturvakodista saa pohjan turvasuunnitelman tekemiseen. Nollalinjalta saa tietoa, missä on lähin turvakoti ja onko siellä vapaita paikkoja. Väkivallan kokija on tarvittaessa ohjattava lääkärin tarkastukseen. Myös työhön kuuluvat lastensuojelu- ja rikosilmoitusvelvollisuudet on muistettava.
Mistä muualta saa tilanteeseen apua?
Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön avopalveluista saavat apua väkivallan kokija ja tekijä sekä lapset. Useilla paikkakunnilla on auttavista viranomaisista koostuvia MARAK-työryhmiä, jotka auttavat vakavissa parisuhdeväkivaltatilanteissa. Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia, vaan siihen tulee aktiivisesti puuttua. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on meidän kaikkien yhteinen asia.
Jaana Autto
- Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön asiantuntija
- Sosionomi
Lisää tietoa lähisuhdeväkivallasta ja auttavista palveluista on Nettiturvakodissa: nettiturvakoti.fi
Lue myös:
Narsisti on työkaverina hankala tapaus, joka janoaa huomiota
