Musiikkia käytetään muistisairaiden ihmisten kuntoutuksessa ja sen vaikutuksista on paljon myös tutkittua tietoa. Eniten musiikista hyötyä silloin, kun se on ihmiselle itselleen merkityksellistä ja sitä kuunnellaan tai soitetaan säännöllisesti, sanoo neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö Helsingin yliopistosta.
Särkämö työskentelee kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä, jossa on käynnissä musiikin vaikutuksia selvittäviä tutkimuksia. Alzheimerin tautia sairastavien lisäksi tutkimusryhmä selvittää musiikin vaikutusta myös afasiapotilaisiin.
Alzheimerin tautia sairastavia ja afasiaa eli aivoverenkiertohäiriön myötä puheen tuottamisen häiriöistä kärsiviä ihmisiä yhdistää se, että aivojen vaurioituneisiin osiin ei ole parantavaa hoitoa. Alzheimerin taudissa vaurioituminen etenee. Musiikin vaikutus tunteisiin, mielialaan ja muistoihin säilyy silti pitkään.
Kun ihminen kuuntelee musiikkia, aivoissa tapahtuu hyvin paljon ja monilla eri alueilla, Teppo Särkämö kertoo.
– Musiikki aktivoi aivojen mesolimbistä järjestelmää, jonka kautta säädellään tunteita ja koetaan mielihyvää. Musiikin rytmi aktivoi motorisia alueita otsalohkolla, pikkuaivoissa ja tyvitumakkeissa, ääni puolestaan ohimolohkoalueen kuulojärjestelmää. Samalla aktivoituvat myös muistin ja tarkkaavaisuuden säätelyssä tärkeät otsa- ja päälakilohkon alueet.
Tuttu musiikki aktivoi aivoissa myös etuotsalohkon sisäosaa, joka surkastuu Alzheimerin tautia sairastavilla ihmisillä muita aivoalueita hitaammin. Siksi ihminen kykenee tunnistamaan tuttuja kappaleita, vaikka muistisairaus olisi jo edennyt pitkälle.
Kun sävel kaunis meille soi
Lähtökohta musiikin hyödyntämisessä vanhusten hoivatyöhön on sen aikaansaamat myönteiset vaikutukset. Silloin mikä tahansa musiikki ei kelpaa. Jos ihminen ei ole pitänyt Olavi Virran tai Laila Kinnusen musiikista nuoruudessaan, hän tuskin ilahtuu niiden kuulemisesta vanhanakaan, vaikka artistit olisivat olleet ikäpolvensa suosituimpia.
Sopivan musiikin valitseminen voi tuottaa vaikeuksia hoitohenkilökunnalle, varsinkin jos hoidettavat ovat kovin eri sukupolven ihmisiä.
Muistisairaiden palveluasumiseen ja kotihoitoon on kehitetty kaupallisia sovelluksia, jotka auttavat sopivan musiikin valitsemiseksi, mutta avuksi voi ottaa myös vaikkapa Ylen Elävän arkisto -palvelun.
Musiikkia kannattaa tarjota koko elämän varrelta, myös lastenlauluja, kansanlauluja tai vaikkapa virsiä, jos ne ovat olleet osa ihmisen elämänhistoriaa. Alzheimerin taudin edetessä vahvimmat tunnekokemukset liittyvät lapsuuteen ja nuoruuteen, kun tuoreemmat asiat unohtuvat, Särkämö kertoo.
– Mitä vanhempi ihminen on, sitä useampia kerroksia musiikkimielen kirjastossa on. Musiikkityylit ja -mieltymykset myös vaihtuvat iän myötä.
Omakohtaisuus on siis musiikin valinnassa tärkeää. Muistisairauden edetessä tärkeää on myös se, että musiikki on tuttua ja ymmärrettävää. Vieras tai rakenteellisesti monimuotoinen musiikki voi olla etenkin muistisairaalle ihmiselle vaikeaa kuunneltava, kun kognitiiviset taidot eivät enää riitä kokonaisuuden hahmottamiseen.
Pahimmillaan moniääninen musiikki voi lisätä muistisairaan ihmisen häiriökäyttäytymistä.
Monille meistä musiikki on tärkeä osa omaa elämänhistoriaa ja jopa identiteettiä. Kaikkien kohdalla näin ei kuitenkaan ole, eikä musiikkia ole tarkoituksenmukaista tuputtaa jokaiselle muistisairaalle, Särkämö muistuttaa.
– Muutama prosentti väestöstä havaitsee musiikkia mutta ei saa siitä emotionaalista mielihyvää. Tutkimuksessa ilmiöstä käytetään nimeä musiikillinen anhedonia.
Silloin kannattaa miettiä musiikin sijaan muita välineitä hoitotyön tueksi.
Hetken ehkä onni kestää
Musiikkia hyödynnetään vanhustenhoidossa paljon ja monipuolisesti, mutta usein hyödyt ovat välittömiä ja lyhytkestoisia. Kuntouttavan vaikutuksen lähtökohtana on musiikin tuottama mielihyvä ihmiselle.
– Musiikin vaikutukset mielialaan tai vireyteen ovat lyhytkestoisia, mutta jos ihminen kuuntelee musiikkia useamman kerran päivässä lyhyenkin aikaa, sillä on mielialaan nettovaikutusta, Särkämö sanoo.
Tutkijan mukaan musiikin käytön tulisi olla hoitotyössä suunnitelmallista, yksilöllistä ja säännöllistä, jotta sillä olisi kuntouttavaa vaikutusta.
Huomioimalla ihmisen oman musiikkitaustan ja mieltymysten voidaan valita sopiva kappale eri tilanteisiin, esimerkiksi lieventämään ahdistumista tai masennusta. Muistitutkijat suosittelevatkin keräämään omat lempikappaleet yhteen ja laatimaan niistä oman musiikkitestamentin tulevaisuuden varalle.
Musiikkitutkijat suosittelevat laatimaan omista lempikappaleista musiikkitestamentin
tulevaisuuden varalle.
Potilaan henkilökohtaista soittolistaa on hyödynnetty hoitotyössä etenkin Britanniassa ja sen käytön hyödyistä on myös jonkin verran tutkittua tietoa.
Testamentti kannattaa laatia hyvissä ajoin, sillä mahdollinen muistisairaus tuo käytännön haasteita sen laatimiseen. Lempikappaleita kannattaa kirjata koko elämän varrelta lapsuudesta asti, sillä ihmisen vahvimmat tunnekokemukset liittyvät juuri tuohon aikaan.
Musiikkitestamentin toteuttamisen tapoja on vähintäänkin yhtä monta kuin on musiikin kuuntelijaa. Omatoimisesti sen voi laatia vaikka suoratoistopalveluun, mutta takeita tilille kirjattujen tietojen säilymiseksi vuosikymmenten päähän ei ole, eivätkä palvelut välttämättä ole kovin kattavia etenkään vanhemman musiikin suhteen.
Teppo Särkämö vinkkaa sen sijaan listamaan mielimusiikkia talteen Omakantaan.
Kappaleiden lisäksi omakantaan voi kirjata myös tarinoita tai anekdootteja, millaisiin tilanteisiin musiikki liittyy tai millaisia tunteita se herättää. Ne ovat hyödyksi silloin, kun valitaan sopivaa musiikkia rauhoittumiseen tai vaikkapa silloin kun pyritään aktivoimaan ihmistä, hän vinkkaa.
– Tekstit voivat antaa hyödyllistä tietoa hoitohenkilökunnalle ja omaisille ne voivat olla kiinnostavaa luettavaa tärkeän ihmisen henkilöhistoriasta.
Lue myös: Musiikkia lääkkeeksi muistisairaalle
