Kuuma kesä kuormittaa hoitohenkilökuntaa merkittävästi. SuPer sai viime kesän helteiden aikaan runsaasti kyselyitä liittyen niin hoitajien kuin asiakkaiden hyvinvointiin kuumassa sisäilmassa. Korkean lämpötilan käydessä sietämättömäksi, huoli omasta jaksamisesta ja potilaan voinnista on perusteltua.
Kun lämpömittarissa on 14 astetta, suomalainen voi hyvin, silloin kuolleisuus on vähäisintä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli neljä vuorokautta jatkuneiden helleaaltojen aikana suomalaisten kuolleisuus lisääntyy keskimäärin kymmenen prosenttia. Pitkittyneestä viikkojen helleaallosta voi aiheutua Suomessa jopa useita satoja kuolemia.
Sisälämpötila on ulkoista tärkeämpi
Työnantajan tehtävänä on ennakoida ja välttää työntekijöille aiheutuvaa työkuormitusta. Tällaista kuormitusta aiheuttaa esimerkiksi liian korkea sisälämpötila. Sisätiloissa lämpötila saattaa usein olla vieläkin korkeampi kuin mitä se on ulkona samalla hetkellä. Työterveyslaitoksen mukaan sopiva työskentelylämpötila kevyelle toimistotyölle on kesäisin 21 astetta ja kesällä 24,5 astetta. Raskaampaa työtä tekeville suositukset ovat selvästi viileämpiä. Kun työskentelytilan lämpötila on enemmän kuin 28 astetta, työntekijän olisi saatava pitää kymmenen minuutin tauko joka tunti. Tauon pituus kasvaa lämpötilan nousun mukaan.
Kuumuus vie järjen
Kuuma ilma hidastaa, rasittaa ja kuormittaa työntekijää. Kuumuus vaikuttaa esimerkiksi nälän tunteeseen, ruokailu saattaa jäädä välistä, kun päivä on paahtavan kuuma. Harva fyysistä työtä tekevä muistaa myöskään juoda tarpeeksi nesteitä. Kolmisen kertaa tunnissa pitäisi muistaa hörpätä vähintään desin verran juotavaa. Kuumuus myös sotkee pään, hoitovirheitä sattuu enemmän helteillä kuin viileällä säällä. Helteellä tavallisiinkin työtehtäviin kuluu enemmän energiaa, siksi esimerkiksi kaikenlainen kantaminen ja siirtely kannattaa minimoida hellepäivien ajaksi. Suojavarusteet, maskit, essut ja haalarit lisäävät lämpökuormitusta entisestään. Jos viileää taukotilaa ei ole työpaikalla tarjolla, hoitajia suositellaan hakeutuman tilaan, jossa henkilösuojaimet voi poistaa edes hetkeksi.
Hoidettavan ahdinko
Hellepäivinä moni hoitaja kiittää onneaan, että pääsee edes kotiin viilentymään työpäivän jälkeen. Samaan aikaan hoitajien huoli kuumista olosuhteista kärsivien yksin asuvien asiakkaiden, erikoissairaanhoidon potilaiden ja hoivakotien asukkaiden puolesta on kova. Erityisesti yli 65-vuotiaat ovat alttiita helteiden terveyshaitoille. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen tiedetään lisäävän korkeiden lämpötilojen terveysriskejä. Kuumuudesta voi aiheutua väsymystä, keskittymiskyvyn häiriöitä ja lämpösairauksia. Useat asiakkaat kotihoidossa hyötyisivät esimerkiksi tiheämmistä nesteytyskäynneistä, mutta sellaisille on harvoin ennakoitu helteillä aikaa.
Pahimmillaan kuumuus voi aiheuttaa kuoleman. Kun kehon lämmönsäätely heikentyy vaikkapa nestevajeen vuoksi, voi seurauksena olla lämpöuupumus. Lämpöuupumus voi johtaa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen.
Asiakkaan kuumissa keittiön kaapeissa saattaa myös tapahtua satojen eurojen vahinko, sillä monet lääkkeet menevät pilalle yli 21 asteen säilytysolosuhteissa.
Kenen on vastuu?
Työnantajan vastuu korkeiden sisälämpötilojen aiheuttamista riskeistä kasvaa tulevina vuosina, kun hellekesät yleistyvät. Hoivakotien lämmintä sisäilmaa liikuttelevat edulliset pöytätuulettimet eivät helpota työntekijöiden tai asukkaiden olosuhteita.
Työntekijällä on puolestaan vastuu tehdä työnantaja tietoiseksi kuormitustilanteesta ja työpaikan lämpöriskeistä. Ilmoitus kannattaa tehdä aina kirjallisesti, jotta siitä jää jälki.
Tee ilmoitus työkuormituksestasi aina kirjallisesti esimiehellesi. Apuna ilmoittamisessa voit käyttää SuPerin lomaketta Ilmoitus työnantajalle työssä kuormittumisesta.
