Vielä 1980-luvulla vakavat tartuntataudit kuten polio ja hinkuyskä olivat varsin tavallisia. Vuoden 2016 tilastoissa tautitapausten määrä oli laskenut jopa 90 prosentilla.
– Näiden tautien esiintyminen on todella vähentynyt dramaattisesti rokottamisen seurauksena, François Meurier totesi puheenvuorossaan HUSin ja Helsingin yliopiston MeVac rokotekeskuksen avajaisissa Helsingissä 9. huhtikuuta.
Maailmanlaajuisesti tarttuvien tautien esiintyvyyteen vaikuttavat myös yleinen hygieniataso, viemäröinti ja puhtaan veden saatavuus. Parantunut hygienia ei kuitenkaan vaikuta tauteihin, jotka tarttuvat helposti kontaktissa sairastuneen kanssa.
– Esimerkiksi rotavirus ja tuhkarokko ovat tällaisia tauteja. Vasta kun näitä tauteja vastaan kehitettiin rokote, joka oli saatavilla riittävän laajasti, alettiin näissä taudeissa nähdä vähenemistä.
Rokotuskattavuus on tehon tae
Rokotuskattavuus tarkoittaa rokotteen saaneiden osuutta jostakin ryhmästä ihmisiä. Sitä voidaan mitata koko väestössä taikka tietyssä ikä- tai riskiryhmässä. Jos rokotuskattavuus laskee liikaa, rokotteen tarjoama laumasuoja heikkenee. Yleissääntö on, että mitä herkemmin tauti tarttuu, sitä korkeampaa rokotuskattavuutta tarvitaan. Laumasuoja syntyy, kun taudinaiheuttajan mukaan vaihdellen saavutetaan noin 80–95 prosentin rokotuskattavuus.
– Rokotekattavuuden heikkeneminen voidaan nähdä esimerkiksi tuhkarokon kohdalla. Viime vuonna eri puolilla Eurooppaa nähtiin taas suuri määrä tuhkarokkoepidemioita, François Meurier totesi.
Kun tarpeeksi moni kieltäytyy, koko yhteisö menettää suojansa.
Rokotekattavuutta voi vähentää rokotteen heikko käytännön saatavuus. Muita kattavuutta pienentäviä ilmiöitä ovat selkeä, usein ideologisista syistä johtuva rokotekielteisyys ja rokote-epäröinti. Rokote-epäröinnin taustalla on usein virheellisiä käsityksiä rokotteen riskeistä ja riittämätön tieto rokotteen hyödyistä.
– Tällä hetkellä julkinen keskustelu keskittyy voimakkaasti riskeihin hyötyjen sijasta. Mediassa leviää tehokkaasti tarinoita haittavaikutuksista, jotka perustuvat epämääräiseen tietoon ja ristiriitaisiin raportteihin. Erityisesti tällaiset tarinat leviävät sosiaalisessa mediassa, Meurier sanoi.
Rokote-epäröinti ei ole vain yksilön asia
Rokottamalla suojataan paitsi rokotuksen saajaa myös niitä ihmisiä hänen ympärillään, joita ei esimerkiksi jonkin vakavan vastustuskykyyn vaikuttavan sairauden takia voida rokottaa. Jokainen rokottamatta jättäminen heikentää laumasuojaa. Siksi rokotteisiin liittyvä epäröinti ja sen lisääntyminen on vakava ilmiö.
– Rokote ei ole vain yksilöä vaan koko yhteisöä varten. Omasta puolestaan voi päättää, ottaako rokotteen vai ei, mutta kun tarpeeksi moni kieltäytyy, koko yhteisö menettää suojansa, François Meurier painotti.
Meurier näkee epäröinnin taustalla paitsi oikean tiedon puutteen myös sen, että rokotteet ovat olleet sellainen menestystarina.
– Rokotteet ovat tässä oman menestyksensä uhreja. Kun emme enää näe tarttuvien tautien vaikutuksia, emme tule ajatelleeksi myöskään rokotteiden hyötyjä.
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat vanhemmille tärkein tiedon lähde.
Epäröinti lievittyy korostamalla hyötyjä
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat olennaisessa roolissa epäröinnin lievittämisessä. Erityinen ja tärkeä kohderyhmä ovat lasten vanhemmat. Tämä johtuu siitä, että lapset ovat usein se ryhmä, jonka rokottaminen tuottaa suurimmat hyödyt sekä heille itselleen että koko lähipiirille.
– Terveydenhuollon ammattilaiset ovat vanhemmille tärkein tiedon lähde. Heidän asenteidensa ja tietojensa on osoitettu olevan tärkeitä paitsi heidän omalle rokottamiselleen myös heidän toiminnalleen rokottamisen suosittelussa epäröiville vanhemmille, François Meurier korosti.
François Meurier’n neuvot rokote-epäröinnin lievittämiseen:
- Kuuntele vanhemman huolet aidosti hyökkäämättä niitä vastaan.
- Toimi vanhemman kumppanina päätöstä tehdessä. Keskustele rokottamisen hyödyistä ja mahdollisista haittavaikutuksista tavalla, joka asettaa ne selkeästi oikeisiin mittasuhteisiinsa.
- Painota rokottamalla pelastettujen henkien määrää sen sijaan, että painottaisit rokottamatta jättämisen vuoksi menetettyjä henkiä. Pelottelulla ei saavuteta hyviä tuloksia.
- Jos se on tarpeen, keskustele myös rajoituksista, joita rokottamatta jättäminen voi tuoda mukanaan. Joissakin maissa esimerkiksi lapsen koulunkäyntiä rajoitetaan, jos rokoteohjelmaa ei ole noudatettu.
- Oleta vanhemman kohdatessasi, että hän suhtautuu rokottamiseen myönteisesti. Vältä kysymyksiä, kuten mitä mieltä olisit, jos rokottaisimme. Sano sen sijaan esimerkiksi, että tänään on aika antaa rokote.
Lue lisää MeVac-rokotetutkimuskeskuksesta.
Lue lisää kansallisesta rokotusohjelmasta.
