Sairaaloissa ja muilla sote-työpaikoilla hyörii tätä nykyä kirjava joukko erilaisia robotteja, ja lisää tulee joka vuosi.
Teolliset robotit siirtelevät tavaroita sairaaloiden varastoissa ja järjestävät lääkeitä apteekkien takahuoneissa. Palvelurobotit neuvovat ja avustavat asiakkaita sairaaloiden aulassa.
Palvelurobotteja ovat myös päälle puettavat, raskaita nostoja helpottavat eksoskeletonit, siivousrobotit ja kotona käytettävät lääkkeidenannostelurobotit. Kenttärobotit kuljettavat tavaroita pitkiäkin matkoja joko pyörillä tai ilmateitse.
Laajasta lajikirjosta huolimatta robotit ovat sote-työssä suhteellisen uusi asia. Suurimmalla osalla alan työntekijöistä ei luultavasti ole vielä niiden käytöstä kokemusta, arvelee yliopistotutkija Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.
Robotteihin kohdistuvia odotuksia ja toiveita hoitajilla on sitäkin enemmän.
– Hoitajat toivovat robotilta monitoimisuutta – esimerkiksi sitä, että sama laite osaisi viedä potilaalle ruuan, mitata verenpaineen ja lämmön, vastata potilaan suullisiin kysymyksiin ja auttaa hoitajaa fyysisesti raskaimmissa ja kuluttavimmissa tehtävissä, Turja luettelee.
Tekoäly ja terveystiedot
Tällä hetkellä yksi robotti tekee yleensä vain yhtä tehtävää. Ongelmana on moniin asioihin kykenevän ja itsenäisesti liikkuvan laitteen paino ja hinta: jotta robotti kykenee auttamaan hoitajia myös työn fyysisesti raskaimmissa osissa, sen pitää olla iso ja raskas – ja silloin se on myös kallis.
– Puheen tunnistaminen ja tuottaminen sujuu jo nyt tekoälyn avulla, ja liikkumiseen vaadittava sensoriteknologia kehittyy huimaa vauhtia. Raskaan ja potilastiloissa itsenäisesti liikkuvan laitteen tuvallisuusriskit ovat silti vielä aivan liian suuret, Turja arvioi.
Sote-kentällä käytetään jo puheentunnistusta, mutta siinäkin riittää Turjan mukaan vielä kehitettävää.
– Lääkärit ovat ottaneet lämmöllä vastaan tekoälysovellukset, jotka tekevät kirjaukset lääkärin sanelusta. Hoitajien tekemiin kirjauksiin eivät tekoälyn kyvyt hoitajien oman kokemuksen mukaan vielä riitä.
Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia myös asiakkaiden yksilölliseen neuvontaan.
– Jos tekoälyyn perustuvilla neuvontaroboteilla eli chatboteilla olisi pääsy potilaan terveystietoihin, niistä olisi oikeasti hyötyä yksilöllisessä terveysneuvonnassa. Asiakkaalle pitää kuitenkin aina tehdä selväksi, keskusteleeko hän ihmisen vai tekoälyn kanssa.
Esittelyrobotit eivät kerro koko totuutta
Youtube-videoiden perusteella robottien luulisi pystyvän jo nyt kutakuinkin kaikkeen mihin ihminenkin pystyy.
Videoilla ihmisen muotoiset ja uskomattoman ihmismäisesti liikkuvat laitteet kiipeilevät rakennustelineillä, hyppivät laatikkokasojen päällä ja päättävät esityksensä ilmavaan kokovolttiin taaksepäin kerien.
Kun tähän lisätään tekoäly, niin mitä vielä puuttuu?
– Roboteilta puuttuu kykyä reagoida oikein nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Esittelytilanteissa niihin on ohjelmoitu tarkat liikesarjat ennalta määritellyssä ympäristössä, jossa vastaan ei tule yllätyksiä. Sairaalan työympäristö taas on yllätyksiä täynnä, Turja vastaa.
Hänen mielestään hoitajia pitäisi kuulla nykyistä enemmän laitehankintoja suunniteltaessa.
– Kentällä näkee edelleen monenlaisia robotiksi kutsuttuja leluja, joilla on hyvin vähän merkitystä työn sujumiselle. Kannattaisi kysyä hoitajilta itseltään, mihin he robotteja ja muuta teknologiaa eniten tarvitsevat.
Hoitotyön fyysisesti raskaimpia tehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehtävät nostot ja siirrot. Yksi lupaavimmista ehdokkaista hoitajan selän pelastajaksi on työntekijän päälle puettava robotti eli eksoskeleton. Sanan voi kääntää vaikkapa kehon ulkopuoliseksi tukirangaksi.
– Eksoskeleton tukee vartaloa nostossa ja antaa lisävoimaa. Sitä käytettäessä kosketus potilaaseen on kuitenkin hoitajan, ei robotin kosketus. Nostoa myös ohjaa ja säätelee tekoälyn sijaan aito hoitajaäly.
Lähihoitajilla hyvät robovalmiudet
Kyky arvioida robottien hyödyllisyyttä ja riskejä todellisessa työympäristössä on osa robolukutaitoa, jota Turja parhaillaan tutkii. Robolukutaito on aiheena myös viime syksynä julkaistussa Tampereen, Vaasan ja Stavangerin yliopistojen yhteisessä tutkimusartikkelissa, joka pääkirjoittaja Turja on.
Digilukutaitoa tarvitaan pöydällä jököttävän tietokoneen tai taskussa mukana kulkevan digilaitteen käyttöön ja sisällön ymmärtämiseen. Robolukutaitoinen osaa lukea myös liikkuvaa ja vaaratilanteita aiheuttavaa laitetta.
Turjan mukaan robotiikan ymmärtämisen digilukutaitoon liittyvä osa kevenee sitä mukaa kun tekoäly kehittyy ja laitteista tulee yhä itsenäisempiä. Robotit oppivat tekemään yhä enemmän oikeita asioita oikein ihan omin nokkinensa.
– Hoitoalan ammattilaisen rooliksi jää tulkita robottia oikein. Robolukutaitoinen hoitaja tietää miten pitää toimia, jos ja kun robotti tekee jotakin väärin tai aiheuttaa vaaratilanteen. Tärkeintä on tietää missä on se punainen nappi, jota pitää virhetilanteessa painaa.
Lähihoitajakoulutukseen kuuluu nykyään ainakin viiden opintopisteen edestä teknologiaopetusta. Turjan mukaan lähihoitajat erottuvatkin muista sote-alan työntekijöistä edukseen robovalmiuksien suhteen.
– Toisin kuin esimerkiksi lääkäreillä, teknologiaopetus on lähihoitajilla kaikille yhteinen osa koulutusta. Lähihoitajilla on siten hyvä asenteellinen valmius käyttää työssään nykyisiä teknologioita ja opetella uusia.
Lähihoitajien itsevarmuus uuden teknologian suhteen näkyy tutkijan mukaan myös kentällä.
– Itsevarmuus koskee kuitenkin teknologian työkäyttöä yleensä. Robolukutaidosta on pulaa kaikilla sote-työn aloilla.
Eettinen kuorma jää hoitajalle
Hoitotyön eettinen kuorma syntyy siitä, että hoitaja näkee potilaan tai hoivattavan vanhuksen tarvitsevan jotakin, jota hänelle ei sillä hetkellä – eikä ehkä myöhemminkään – voi antaa. Muuten kyllä voisi, mutta kun on niin kova kiire.
Hoitotyön fyysisen kuorman kantajina roboteista tulee yhä taitavampia. Tuuli Turja ei kuitenkaan näe, että robotit voisivat sinänsä keventää työn eettistä kuormaa.
– Koneeseen voidaan ohjelmoida vaikka kuinka paljon eettisiä sääntöjä, mutta ne ovat aina ihmisen laatimia sääntöjä. Robotti voi esittää ystävällistä, mutta se ei koskaan ole oikeasti ystävällinen.
Turja mielestä robotit pikemminkin kasvattavat hoitotyön eettistä kuormaa kuin vähentävät sitä.
– Mitä enemmän työtä ulkoistetaan robotille, sitä suuremmaksi kasvaa ihmisen valvontavastuu. Robotti ei voi koskaan olla moraalinen toimija. Vastuun kantaa aina ihminen.
Silti robotteja käytetään myös tehtävissä, joilla on paljonkin tekemistä inhimillisten tunteiden kanssa. Robotit eivät tunne mitään, mutta ne voivat esittää inhimillisiä tunteita niin, että esitys toimii.
– Hoitaja voi tuoda muistisairaalle vanhukselle pehmolelurobotin ja sanoa: katsos kuka tuli sinua katsomaan! Näin hoitaja liittää robottiin illuusion oikeasta seuralaisesta.
Tutkimuksissa on todettu, että se toimii. Pehmolelurobotti todella parantaa muistisairaan emotionaalista hyvinvointia. Robottilemmikeistä on saatu hyviä tuloksia myös autistisilla ihmisillä.
Tässäkin tapauksessa aidot tunteet virtaavat kuitenkin ihmisestä robottiin päin, ei päinvastoin.
– Robottiystävä ei hoivaa muistisairasta vaan muistisairas hoivaa robottia. Hoivaa tarvitseva vanhus saa hyvää mieltä siitä, että hän saa helliä ja pitää sylissä söpön näköistä ja elävän oloista laitetta.
Jokainen voi päättää itse, hyväksyisikö omiin vanhuusvuosiinsa robohoivan vai ei. Turjan mielestä yksilölliset päätökset voitaisiin myös kirjata hoitotahtoon.
Robotit voivat toki vähentää työn eettistä kuormaa vapauttamalla hoitajien aikaa rutiinitöistä työn inhimilliseen puoleen. Tässä tullaan alueelle, jota Turja pitää nykyisen robottikeskustelun tärkeimpänä.
– Jotkut sanovat, että robottien tarkoituksena on vapauttaa hoitohenkilökuntaa viettämään enemmän aikaa potilaiden kanssa. Toiset taas puhuvat työvoimapulan paikkaamisesta teknologialla. Epäselväksi jää, haetaanko roboteilla loppujen lopuksi säästöjä vai parempaa hoitoa.
Tutkimusartikkeli: Tuuli Turja ym: Care robot literacy: integrating AI ethics and technological literacy in contemporary healthcare. AI and Ethics, 2024.
Lue myös:
Laakson sairaalassa testattiin hoitajarobottia – Onko robotti hoitajan hyvä renki?
Teknologia tulee – Tunnistaisitko sinä nämä lähihoitajienkin käyttämät apuvälineet?
