Mitä hoitajien kannattaa huomioida kesähelteillä työskennellessään? Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen jakoi vinkkejä viilentymiseen.
1. Suojainten käyttö lisää lämmön aiheuttamaa kuormitusta
– Suojaessut, haalarit ja maskit estävät lämmön poistumista keholta. Hiki ei pääse suoja-asun sisältä ulos ja asun sisään muodostuu lämmin mikroilmasto. Tämä voi aiheuttaa elimistön nopeampaa lämpötilan nousua. Suojavarusteiden käyttöä kannattaisi mahdollisuuksien mukaan rajoittaa, jos se vain on turvallista. Suojainten alle kannattaa pukea vain välttämättömimmät ja ilmavat vaatteet. Kun suojaimia käytetään, kannattaa fyysinen rasitus minimoida, sillä nopeat liikkeet lisäävät hikoilua.
2. Lämpötilan nousu tekee työn epämukavaksi ja on riski pitkäaikaissairaalle
– Lämpötilan nousu voi olla terveydellinen riski iäkkäämmille ihmisille ja pitkäaikaissairaille, joilla on esimerkiksi sydän- tai hengitystiesairauksia. Lämpötilan nousu ei ole merkittävä terveysriski, jos kyseessä on terve henkilö. Lämmin työympäristö kuitenkin lisää epämukavuustekijöitä, kun hikoiluttaa ja tuntuu, että työ- ja toimintakyky heikkenevät. Tämä voi laskea myös työmotivaatiota.
3. Muista riittävä tauotus viileämmässä paikassa
– Kun työympäristön lämpötila ylittää 28 astetta, tulisi jokaisen työtunnin aikana pitää 10 minuutin tauko. Jos lämpötila ylittää 33 astetta, tulisi 45 minuutin työskentelyn jälkeen pitää 15 minuutin tauko. Hoitotyössä tämä voi toki olla joskus haasteellista.
– Taukopaikan tulisi olla viileämpi tila, jossa on alle 25 asteen lämpötila. Kannattaa myös huolehtia, ettei taukopaikkaan paista aurinko. Taukoa voi viettää myös ulkona, mutta silloin on pysyteltävä varjossa. Jos työympäristön lämpötila kohoaa kovin korkeaksi, voi käyttää tuulettimia. Koronatilanteessa niiden käyttö ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä tuuletin voi edistää viruksen leviämistä.
4. Huolehdi nesteytyksestä ja suolojen saannista
– Juomisesta huolehtiminen on kaiken perusta. Riittävästä nesteytyksestä kannattaa huolehtia jo ennen työvuoron alkua ja vettä on syytä juoda mahdollisimman tasaisesti ympäri vuorokauden. Työvuoron aikana tulisi juoda 1–2 desiä vettä tai urheilujuomaa useamman kerran tunnissa. Suojaimet päällä juominen on vaikeaa, joten silloin kannattaa juoda riittävästi vettä juuri ennen suojavarusteiden pukemista. Kahvi lisää nesteen poistumista, joten sitä tulisi juoda maltillisesti.
– Kuumassa ruoka ei aina maistu, mutta myös monipuolisesta ravinnonsaannista on huolehdittava. Suosittelen syömään helteellä nestepitoisia, kevyitä aterioita. Raskaan aterian sijaan kannattaa syödä pieniä määriä ja tasaisemmin. Hikoilun myötä kehosta poistuu suoloja, joten niitä pitäisi saada ravinnosta. Jos hikoilee oikein kovasti, voi tauoilla syödä jotain suolaista välipalaa, esimerkiksi suolakurkkua.
5. Viilennä kehoa
– Niskaa ja käsivarsia voi viilentää tauoilla esimerkiksi kosteilla pyyhkeillä varsinkin silloin, jos ei pääse viileään tilaan. Pidemmillä tauoilla voisi käydä vaikka viilentävässä suihkussa, jos työtiloissa on todella kuuma.
6. Seuraa lämmön aiheuttamia oireita
– Elimistö pyrkii pitämään kehon lämpötilan mahdollisimman tasaisena 37 asteen tuntumassa. Jos kehon lämpötila kohoaa, ihon verenkierto vilkastuu ja hikoilu lisääntyy, sormet ja jalat turpoavat. Hikoilu on tehokas keino poistaa lämpöä. Kun kehon veri ohjautuu iholle ja verta on lihaksissa entistä vähemmän, heikentyy myös lihasten hapensaanti. Tämän seurauksena olo on väsynyt.
– Jos kehon sisälämpötila nousee kovin korkeaksi, ovat riskinä lämpösairaudet. Väsymys, heikotus ja kova jano kielivät kehon lämpenemisestä. Lämpöpyörtymisen ja auringonpistoksen oireita ovat heikotus, huimaus ja pahoinvointi. Vakavampaan lämpöhalvaukseen viittaavat puolestaan kehon yli 39 asteen syvälämpötila, sydämentykytykset, ärtyneisyys, voimakas hikoilu ja tajunnantason lasku. Työvuoron aikana kannattaa seurata omaa mutta myös työkavereiden vointia, sillä aina ihminen ei itse huomaa muutoksia olotilassaan.
7. Auta kehoa palautumaan myös vapaa-ajalla
– Työvuorojen välissä kannattaa huolehtia nestetasapainosta ja levätä kunnolla. Riittävät unet ovat tärkeässä roolissa kehon palautumisessa. Kuumia paikkoja ja kovalle auringonpaahteelle ja altistumista kannattaa välttää myös vapaa-ajalla. Kevyt liikunta tekee keholle hyvää, ja hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan kuumassa paremmin. Hyväkuntoisella esimerkiksi hikoilun tehokkuus on parempi eli keho poistaa tehokkaammin ylimääräistä lämpöä.
8. Keho sopeutuu lämpöön
– Ihmiskeho sopeutuu lämpöön, ja ensimmäiset hellepäivät ovat suorituskyvyn kannalta elimistölle vaikeimmat. Kehon sopeutumiseen menee noin pari viikkoa, mutta se edellyttää yhtenäistä hellejaksoa. Suomen kesä on tässä suhteessa haastava, kun kesäsää voi vaihdella nopeasti viileästä lämpimään.
Lue myös: Huomioi henkilönsuojainten lisäkuormitus kuumassa
Julkaistu SuPerissa 6/2020
