Suomen alkoholinkulutuksessa on tapahtunut vuosituhannen vaihteen jälkeen dramaattisia käänteitä. Vuoristorata alkoi vuonna 2004, kun alkoholin tuonti EU-maista vapautui, ja suomalaiset ryntäsivät joukolla viinaostoksille Viroon.
Valtio ei halunnut hukata verotulojaan ulkomaille, joten alkoholin verotusta laskettiin kolmanneksella. Kulutus ja haitat singahtivat saman tien jyrkkään nousuun, jota vahva talouskasvu vauhditti. 2000-luvun ensimmäisinä vuosina alkoholin kokonaiskulutus kasvoi lähes viidenneksellä.
– Kahden sukupolven aikana suomalaisten alkoholijuomien kulutus oli yli kolminkertaistunut, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Seuraava käänne tapahtui vuonna 2008, jolloin alkoholin verotusta alettiin portaittain kiristää. Samoihin aikoihin alkanut talouslama vahvisti veronkorotusten vaikutusta, ja kulutus alkoi laskea.
– Kymmenessä vuodessa kulutuksesta katosi viidennes. Näin suurta kulutuksen laskua ei ollut nähty sataan vuoteen eli koko sinä aikana, jolloin suomalaisten alkoholinkäytöstä on ollut saatavilla luotettavaa tietoa, Mäkelä kertoo.
Alkoholin kulutus Suomessa on tällä hetkellä eurooppalaista keskitasoa. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on kulutuksen kärkimaa yhdessä Tanskan kanssa.
Yllättävää kyllä, alkoholia kuluu nykyään Suomessa enemmän kuin vaikkapa perinteisessä viinimaassa Italiassa. Viinimaissa kulutuksen huippu saavutettiin 60-luvulla. Sen jälkeen trendit ovat menneet ristiin: viinimaissa on tultu alaspäin kaikki ne vuosikymmenet, joiden aikana Suomessa on menty ylöspäin.
– Vielä 1960-luvun alussa kulutuksen ero Suomen ja Välimeren viinimaiden välillä oli noin kymmenkertainen. Siinä missä meillä juotiin vuodessa pari litraa absoluuttista alkoholia, Italiassa juotiin noin 20 litraa.
Viinimaissa myös kuoltiin maksakirroosiin monin verroin enemmän kuin Suomessa. Meillä se oli vielä 60-luvulla hyvin harvinainen kuolinsyy. Ei ole enää: nykyään maksasairauksiin kuollaan Suomessa viisi kertaa yleisemmin kuin Italiassa.
Alkoholiin kuollaan yhä harvemmin
Mistä 2000-luvun alun vuoristorata pohjimmiltaan johtui? Ovatko käänteiden syyt pelkästään taloudellisia vai muuttuivatko myös asenteet ja juomakulttuuri?
Pia Mäkelän mukaan hintojen ja taloussuhdanteiden tiedetään vaikuttaneen asiaan paljon. Se ei kuitenkaan sulje pois kulttuurin muuttumista.
– Ihmisen mielessä pyörii monenlaisia kilpailevia tavoitteita ja impulsseja. Lähtisinkö lenkille vai kaljalle – vai jäisinkö sittenkin kotisohvalle seurustelemaan Netflixin kanssa? Hinta ja käytettävissä oleva raha vaikuttavat valintoihin ja voivat vahvistaa käynnissä olevia muutostrendejä.
Suomalaisten humalajuominen on vähentynyt kokonaiskulutuksen mukana. Alkoholikuolleisuuskin on vähentynyt dramaattisesti, samoin tapaturmaiset kuolemat, joissa alkoholi on mukana.
Humalajuomisen väheneminen ei Mäkelän mukaan kutenkaan merkitse automaattisesti juomakulttuurin olennaista muuttumista.
– Ne, jotka juovat paljon, juovat edelleen itsensä usein myös humalaan. Juomakulttuuri ei ole muuttunut viinimaiden suuntaan esimerkiksi niin, että paljon juovat joisivat useammin, mutta vähemmän keralla.
Juomisesta pidättäytyminen on normalisoitunut. Julkkikset kertovat nykyään mielellään
mediassa viinalakoistaan.
Suomalaiset juovat siis suunnilleen saman kaavan mukaan kuin ennenkin, mutta vähemmän. Kulutuksen yleisen vähenemisen mukana paljon juovien määrä on vähentynyt – ja siksi myös humalaan asti juovien määrä on vähentynyt.
Juhlintaan liittyvän alkoholin käytön muutoksista ei ole tehty kyselytutkimuksia, mutta Mäkelä arvelee firmojen pikkujoulujuhlien jonkin verran siistiytyneen.
– Firman piikki ei taida olla ole pikkujouluissa enää yhtä usein auki kuin ennen. Juhlakauden tiedot poliisista ja ensiavusta kuitenkin kertovat, ettei perinteisistä humalaongelmista ole päästy.
Juomattomuus normalisoituu
Ilahduttavinta viimeaikaisessa kehityksessä on se, että alaikäisten alkoholin kulutus ja humalajuominen ovat vähentyneet vuosituhannen vaihteesta lähtien kaikilla mittareilla. Mäkelän mukaan tässäkin on kysymys ulkoisten syiden ja kulttuurin vuorovaikutuksesta.
– Nuorten elämä on nykyään entistä tarkemmin aikataulutettua, ja aikaa kuluu entistä enemmän kotona tietokonepelien parissa. Muutokset eivät suosi juomista siinä missä hengailu ostarin aulassa. Vanhemmatkin voivat nykyään seurata nuortensa liikeitä älypuhelimilla.
Kaupan kontrolli ja vanhempien asenteet ovat kiristyneet: kaupan oman ohjeistuksen mukaan ikä tulee nykyään tarkistaa kaikilta alle 30-vuotiailta vaikuttavailta alkoholijuomien ostajilta.
Alaikäisten alkoholin kulutus ja humalajuominen
ovat vähentyneet vuosituhannen vaihteesta lähtien kaikilla mittareilla.
– Toisaalta alle 30-vuotiailla nuorilla suurempi osa alkoholin käytöstä on humalajuomista. Kun nuoret juovat, he juovat yleensä vaikutuksen takia, eivät maun vuoksi tai ruuan kanssa, mikä taas on yleisempää keski-ikäisillä.
Asenteet alkoholista pidättäytymiseen ovat muuttuneet suvaitsevammiksi. Juomattomuudesta on tullut entistä tasa-arvoisempi vaihtoehtoehto juomiselle: alkoholittoman vaihtoehdon valitsijan ei tarvitse selitellä valintaansa siinä määrin kuin ennen.
– Juomisen lopettaminen joksikin aikaa tai kokonaan on normalisoitunut julkisessa puheessa. Julkkikset kertovat nykyään mielellään mediassa viinalakoistaan. Myös tilannekohtainen joustavuus on lisääntynyt. Alkoholitonta juomaa tilaava ei ole enää kummajainen, ja näiden juomien valikoima ravintoloissa kasvaa.
Alkoholista voi nykyään kieltäytyä ilman alkoholiongelmaa, kuskina olemista, raskautta tai muuta perinteistä järkisyytä. Kehitys näyttää Mäkelän mukaan vievän tähän suuntaan myös opiskelevan nuorison keskuudessa.
– Opiskelijapiireissä on alettu ymmärtää juomisesta kieltäytymistä erilaisissa tempauksissa. Mukaan tulee jatkuvasti lisää nuoria, jotka haluavat alkoholittoman vaihtoehdon perinteiselle kapakkaviestille.
Viinien tulo marketteihin merkitsisi Alkon loppua
Suomen alkoholipolitiikka ei Pia Mäkelän mielestä kaipaa tällä hetkellä suurempaa säätöä suuntaan tai toiseen. Kulutus on laskenut vuodesta 2008 lähtien paljon, ja tilanne on tällä hetkellä hyvä.
– Tärkeintä on tällä hetkellä se, ettei sössitä hyvää tilannetta suurilla muutoksilla.
Suuri muutos voisi olla reilu alkoholiveron lasku tai viinien tulo ruokakauppoihin. Mäkelän mukaan jälkimmäinen merkitsisi käytännössä Alkon monopoliaseman loppua.
Viinit eivät nimittäin tulisi maitokauppaan yksin, vaan mukana seuraisivat kaikki muutkin viinin vahvuiset tuotteet, kuten alle 15 prosenttiset tislatusta viinasta sekoitetut juomat. Alkon myynti vähenisi sekä viinien että väkevämpien osalta.
– Pelkästään viinit muodostavat suuren osan Alkon myynnistä. Kilpailussa markettien kanssa Alko joutuisi hyvin ahtaalle. Myynti vähenisi roimasti, mikä pakottaisi harventamaan myymäläverkkoa.
Myymälöiden väheneminen taas söisi Alkon monopolin oikeutusta. Monilla suomalaisilla olisi sen jälkeen entistä pitempi matka Alkoon, mikä kiihdyttäisi vaatimuksia kaiken alkoholinmyynnin vapauttamisesta.
– Viinien tulo ruokakauppaan olisi käytännössä sama asia kuin Alkon monopoliaseman purkaminen, ja se nostaisi kulutusta varmasti, Pia Mäkelä painottaa.
