Lähihoitajan palkka on huono. En voi koskaan saavuttaa taloudellisesti vakaata tilannetta. Talousvalmentaja, terveydenhoitaja, Jenna Mattila on kuullut tällaisia lauseita asiakkailtaan.
– On totta, että lähihoitajan palkka pitäisi olla korkeampi työn vaativuuteen nähden. Olen itsekin tehnyt opiskeluaikana lähihoitajan työtä ja tiedän, että työ on sekä fyysisesti että psykososiaalisesti kuormittavaa. Silti väitteet siitä, ettei voi saavuttaa taloudellisesti vakaata tilannetta on ajatusvinouma.
Mattila kehottaa pyrkimään tuollaisista ajatuksista eroon, sillä muuten ne ovat helposti itseään ruokkivia ennusteita. Ne vaikeuttavat omien mahdollisuuksien tunnistamista.
Mattila on nähnyt työssään, miten osa-aikatyötä tekevä lähihoitaja on pystynyt säästämään alle 2000 euron nettopalkasta. Hänen mukaansa kulutustottumukset ratkaisevat, mihin suuntaan oma talous kehittyy.
– Lähihoitajat työskentelevät yleensä parempipalkkaisten sotealan ammattilaisten, kuten sairaanhoitajien, fysioterapeuttien ja lääkärien, kanssa. On selvää, ettei lääkärin ja lähihoitaja palkalla voi maksaa samanhintaista asuntoa tai autoa. Ansiotaso vaikuttaa siihen, millaiset kulutustottumukset ovat mahdollisia.
Vuokra vai asuntolaina?
Jenna Mattila ei ole koskaan tienannut suuria summia, mutta on silti pystynyt kasvattamaan omaa varallisuuttaan.
– Kasvoin yksinhuoltajaperheessä, jossa opin, ettei raha kasva puussa. Minulla on adhd ja toimin luontaisesti impulsiivisesti. Kasvuympäristöni ohjasi minut kuitenkin siihen, että rahaa pitää käyttää harkitusti.
– Kun olin muuttamassa omilleni, katselin vuokra-asuntoja Hyvinkäältä, mutta sitten keksin laskea, mitä maksaisi oman asunnon ostaminen. Tajusin, että on järkevämpää lyhentää lainaa 500 eurolla kuin maksaa vuokraa sama summa.
Mattila teki säästösuunnitelman. Hän työskenteli lukion jälkeen varastolla ja sai vuodessa säästöön kymppitonnin. Se riitti kaksion käsirahaksi ja sisustamiseen.
– Olin 19-vuotias, kun ostin ensiasuntoni. Sen jälkeen aloitin terveydenhoitajaopinnot ja maksoin vuokran sijasta omaa asuntoa. Totuin elämään pienillä tuloilla ja valmistuttuani maksoin nopeasti opintolainani pois.
Vuonna 2017 Mattila muutti miehensä kanssa yhteiseen omistusasuntoon. Hän myi kaksionsa ja sai siitä käsirahan perheasuntoon. Pian hän alkoi odottaa lasta.
– Asunnon ostamisen jälkeen minulla oli vain tuhat euroa tilillä rahaa. Tiesin, etten halua laittaa pientä lasta päiväkotiin, joten tein säästösuunnitelman, miten pärjäisin pienillä tuloilla.
Mattila oli neljä vuotta kotiäitinä kahden lapsensa kanssa. Tänä aikana hän sai säästöön 30 000 euroa ja sijoitti ne. Säästämisen teki mahdolliseksi se, että hän laittoi menonsa mahdollisimman pieniksi.
– Ajoin 15 vuotta vanhalla velattomalla autolla, jätin maksulliset harrastukset ja kampaajakäynnit pois. Kulumme olivat alimmillaan yhteensä 2000 euroa. Mieheni maksoi kuluista hieman enemmän kuin puolet, koska hänen ansionsa olivat paremmat kuin minun.
Mattila on jatkanut sijoittamista kotiäitivuosien jälkeen.
– Sijoitusten arvo pomppasi jo välillä kuusinumeroiseksi, mutta pitkän sairausloman vuoksi otin osan rahoista omaan käyttööni. Olen sijoittanut rahastoihin, osakkeisiin ja omistan myös sijoitusasunnon. Minulla on velkaa omasta ja sijoitusasunnosta.
Kotiäitivuosien aikana Mattila perusti yrityksen, joka antaa talousvalmennusta. Yrityksen idea syntyi, kun hän huomasi some-kanavillaan ihmisten olevan kiinnostuneita säästämisestä ja sijoittamisesta. Mattila ei palannut enää päivätyöhönsä työterveyshoitajaksi.
Numerot eivät valehtele
Mattilan oma rahatarina on sellainen, että sen kuultuaan on vaikeaa enää vedota pieniin tuloihin, kun yrittää selitellä, miksi ei voi vaurastua. Hän sanoo, että taloudellisen menestyksen salaisuus on budjetointi. Kuulostaa tylsältä, mutta Mattilan mukaan se toimii.
– Numerot eivät valehtele. Kun listaa kaikki tulot ja menot, saa selville, mihin rahat todellisuudessa menevät. Olen huomannut, että moni arvioi menonsa useita satoja euroja liian alhaiseksi.
Mattilan mukaan mitä pienemmät tulot ovat, sitä enemmän talouden hallinta vaatii suunnittelua. Se saattaa olla vaativaa kuormittavan työn ohessa.
– Psykososiaalisella kuormituksella on merkittävä vaikutus kulutuskäyttäytymiseen. Jos on uupunut työstä, ei ole välttämättä voimavaroja tehdä muutoksia kulutustottumuksiinsa. Joillakin on myös tapana raskaiden työvuorojen jälkeen palkita itsensä ostamalla jotakin.
Myös lapsuudessa opitut mallit rahan käytöstä ja asenteet rahaa kohtaan vaikuttavat kulutustottumuksiin. Mattilan mukaan niitä olisi tärkeää pohtia, jos haluaa saada muutoksia kuluttamiseensa.
Talousvalmentaja kannustaa myös sinnikkyyteen. Muutoksen tekeminen voi viedä aikaa, sillä omista tottumuksista irti päästäminen ei ole välttämättä helppoa.
– Kun on tehnyt laskelmat menoista ja tuloista, pitää pohtia, onko tarpeen karsia menoja tai voisiko ansiotasoa jotenkin parantaa. Pelkkä pohtiminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan oikeita toimia.
Mattilan mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota myös arjen pieniin valintoihin, esimerkiksi ostaako lapsille jäätelöt kioskilta vai jäätelöpaketin kaupasta.
– Kustannusero on huomattava. Kioskilla saattaa mennä parikymppiä, kaupassa pari euroa. Pitää valita, haluaako nopean, helpon ja kalliin vaihtoehdon vai vähän tylsemmän, edullisen vaihtoehdon.
Puskurirahasto tuo vakautta talouteen
Jenna Mattila kertoo, että muuttamalla kulutustottumuksiaan monet ovat saaneet säästöön tuhansia euroja. Puskurirahaston säästäminen tuo vakautta taloudenhallintaa ja mielenrauhaa.
– Jos ei ole säästöjä, joutuu turvautumaan lainarahaan, kun tulee yllättäviä menoja. Se tulee kalliiksi korkojen kanssa. Taloudenhallinta vaikeutuu, kun lainaa kertyy.
Kun puskurirahasto on hankittu, Mattila kannustaa aloittamaan sijoittamisen.
– Sen voi aloittaa jo parilla kympillä kuukaudessa. Alkuun pääsee helpoiten ottamalla yhteyttä omaan pankkiin. Sieltä saa perustiedot aiheesta.
Sen jälkeen kannattaa opiskella sijoittamisesta hieman lisää.
– Ymmärrettävää kirjallisuutta on helposti saatavilla. Some on myös täynnä ohjeita. Kun on enemmän ymmärrystä, voi alkaa valita harkiten sijoituskohteita ja mahdollisesti kasvattaa sijoitussummia.
Mattilan mukaan sijoittaminen on viisaampi valinta kuin makuuttaa säästöjä tilillä.
– Tuhat euroa tilillä on tuhat euroa 20 vuodenkin päästä. Sillä ei kuitenkaan saa enää yhtä paljon kuin nyt. Rahan arvo alentuu. Sijoittamalla saa eurot kasvamaan. Toki pitää ottaa huomioon sijoittamiseen liittyvät riskit. Sijoitusten arvo voi myös laskea. Olen itsekin tehnyt välillä tappiota.
Mattila uskoo, että hyvä talouden hallinta lisää hyvinvointia.
– Vastustan ajatusta huolettomasta kuluttamisesta. Elämä on stressittömämpää, kun on saanut säästöjä aikaiseksi.
Jos taloustilanne on tällä hetkellä huono, Mattilan mielestä siitä ei pidä syyttää itseään tai jäädä olosuhteiden uhrin rooliin.
– Kannattaa kiinnittää huomiota tähän hetkeen ja tulevaisuuteen ja miettiä, mitä voisi tehdä taloudellisen tilanteen parantamiseksi.
Talousvalmentaja Jenna Mattilan säästövinkit
- Kirjaa ylös tulot ja menot. Suunnittele budjetti todellisten summien mukaan.
- Vältä heräteostoksia. Mieti yön yli ennen kuin teet ostopäätöksen.
- Vertaile hintoja. Osta käytettynä, kun se on mahdollista.
- Säästä puskurirahasto yllättäviä menoja varten, jotta vältyt lainan ottamiselta.
- Käytä useampaa pankkitiliä. Toimiva ratkaisu on käyttötili, laskutili ja säästötili. Huolehdi, että laskutilillä on riittävästi rahaa laskuja varten.
- Perehdy sijoittamiseen ja aloita esimerkiksi rahastosäästäminen pienellä kuukausittaisella summalla.
Jenna Mattila oli puhumassa nuorille suunnatussa Kaikki irti SuPerista -tapahtumassa, joka järjestettiin Scandic Pasilassa 30.–31.8.2024.
Lue myös:
Tutkija Hanna Ylöstalo: ”Hoitajien palkkavaatimukset ovat vastuullinen teko”
Kiitos, olet tehnyt tosi hyvää työtä − Palkitseminen kasvattaa työmotivaatiota
