Kirkkonummella Neidonkallion päiväkodin 3–5-vuotiaiden ryhmä on viime syksystä alkaen viettänyt aikaa poikkeuksellisen paljon metsässä. Varhaiskasvatuksen lastenohjaajan Silja Tawastin mielestä se on tuonut paljon hyvää päiväkodin arkeen.
– Metsässä on vähemmän konflikteja lasten välillä. Lasten stressitaso laskee, mielikuvitus rikastuu ja motoriset taidot kehittyvät valtavasti.
Tawast on hyödyntänyt lähiympäristöä työssään aikaisemmin, mutta ympäristökasvattajan koulutuksen myötä hän on lähtenyt viemään varhaiskasvatusta luontoon säännöllisemmin ja tavoitteellisemmin.
Ulos lähdetään aamupalan jälkeen neljänä päivänä viikossa.
Usein metsässä syödään myös lounas. Se kulkee mukana lämpölaatikoissa rattaissa eikä Tawastin mukaan vaadi mahdottomasti erikoisjärjestelyitä. Tukikohtana metsässä on laavu, joka tosin alkuvuoden myrskysäiden jälkeen kaipaa kunnostusta, Tawast kertoo.
– Keitot, laatikot ja vuoat ovat helpompia ruokia. Lapsista on kiva syödä ulkona, ja nyt se on ollut mahdollista melkein koko talven.
Metsä kasvattaa
Varhaiskasvatuksen rooli lasten luontosuhteen syntymisessä on kasvanut. Epävakaalla säällä mutta myös muulloin monen lapsen päivän ainoa ulkoiluhetki tapahtuu päiväkotipäivän aikana. Tämä näkyy myös vanhemmilta tulevassa palautteessa.
– Varsinkin sateisina päivinä vanhemmat kertovat arvostavansa sitä, että jaksamme pukea lapsille joka päivä kuravaatteet ja lähteä ulos, Silja Tawast kertoo.
– Olen tehnyt tätä työtä 20 vuotta ja aina olemme liikkuneet lasten kanssa lähiympäristössä. Ehkä kerran on yksi äiti ihmetellyt, miten me voimme olla ulkona joka päivä.
Lapsia ei Tawastin mukaan ole tarvinnut patistella luontoon.
– Metsässä mielikuvitus pääsee valloilleen. Voi tutkia luontoa, tehdä havaintoja, tutustua lajeihin, rakentaa eläimille pesiä. Kun antaa lapsen johdattaa, aikuinenkin löytää metsästä uusia ulottuvuuksia.
Ja mikä tärkeintä: kun lapset oppivat tuntemaan metsän omakseen, heille tulee luontainen halu suojella sitä. Kierrätys ja jätteiden lajittelu ovat Tawastin mukaan nykypäivän lapsille itsestäänselvyyksiä.
– Eräs 5-vuotias poika totesi metsäretkellä hienosti, että isona minusta tulee sellainen mies, joka ei heitä roskia luontoon.
Yhdessä tekeminen kasvattaa vastuullisuuteen
Kirkkonummella varhaiskasvatuksen ympäristökasvatukseen on panostettu määrätietoisesti jo pidempään. Silja Tawast on yksi kunnan noin 20 varhaiskasvatuksen ympäristökasvattajasta.
Puolitoistavuotisen oppisopimuskoulutuksen suorittaneet ympäristökasvattajat tukevat lapsia mutta myös heidän perheitään kohti kestävämpää elämäntapaa, kertoo Kirkkonummen varhaiskasvatusjohtaja Anu Vesiluoma. Samalla ekologinen ajattelu leviää koko työyhteisöön.
– Varhaiskasvatussuunnitelma tukee kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen kasvamista. Lapset oppivat ymmärtämään oman toiminnan vaikutuksia ympäröivään luontoon, muihin ihmisiin ja koko yhteiskuntaan.
Ympäristökasvattajien myötä Kirkkonummen päiväkoteihin on syntynyt useampia ulkona oppimiseen painottavia varhaiskasvatusryhmiä. Viime vuoden lopulla valmistui varhaiskasvatuksen kota, joka on kaikkien päiväkotiryhmien käytettävissä.
Uusia välineitä ympäristökasvatukseen otettiin käyttöön vuoden alussa, kun kunnan kaikki päiväkodit lähtivät mukaan Vihreä lippu -ohjelmaan.
Kansainvälisessä kestävän kehityksen ohjelmassa on Suomesta mukana noin 350 päiväkotia, koulua, oppilaitosta ja kerhoa. Puolet toimijoista on päiväkoteja.
Ohjelma tarjoaa kasvattajille materiaaleja ja vinkkejä oman ympäristöprojektin toteuttamiseen, kertoo Kouvolan varhaiskasvatuksen ympäristökasvatusasiantuntija Marjo Pakkanen.
Pakkanen on Vihreä lippu -ohjelmaa järjestävän ympäristökasvatusjärjestön Fee Suomen varapuheenjohtaja ja tehnyt pitkän uran ympäristökasvatuksen tuomiseksi osaksi varhaiskasvatusta.
Kouvolassa Pakkanen on tuonut kaupunkiviljelyä osaksi useamman päiväkodin arkea, ja nyt kaupungin jokaisessa päiväkodissa on oma ympäristökasvatussuunnitelma.
– Ympäristökasvatus tukee elinikäistä oppimista ja on myös arvo- ja asennekasvatusta. Jokaisen meistä on tärkeä ymmärtää, että vaikutamme kaikki omilla teoillamme ja valinnoillamme maapalloon, ja valintamme vaikuttavat siihen, miten maapallo voi.
Vihreä lippu -ohjelmassa päiväkotiryhmät ovat esimerkiksi vähentäneet ympäristökuormitustaan, keränneet roskia lähiympäristöstä ja järjestäneet tapahtumia, joilla on kerätty rahaa vaikkapa kehitysyhteistyöhön.
– Yhteisessä projektissa joku lapsi voi piirtää ja askarrella infojulisteita ja joku toinen osallistua vaikka laulamalla ja tanssimalla. Tärkeintä on löytää jokaiselle oma, luonteva tapa toimia.
Parhaimmillaan Vihreä lippu -projektit voimaannuttavat lapsia ja tuovat heille motivaatiota toimia yhteisten asioiden puolesta uudestaan, Pakkanen kertoo.
Monessa päiväkodissa ohjelmaan osallistuminen on maksanut itsensä takaisin aivan kirjaimellisesti.
– Kun kestävät tavat on otettu osaksi päiväkodin arkea, joissain paikoissa esimerkiksi vedenkulutus on laskenut jopa neljänneksellä. Säästöä syntyy helposti myös kiinnittämällä huomiota lämmitykseen.
Osallistujien palautteissa puolestaan korostuu vuosi toisensa jälkeen yhteisöllisyyden ja lasten osallisuuden kokemusten lisääntyminen.
– Lapset kasvavat vastuullisuuteen paitsi ympäristöä myös toisia ihmisiä ja koko yhteiskuntaa kohtaan, Pakkanen sanoo.
Lapsikin tietää, ettei ilmastonmuutos ratkea kierrättämällä
Ympäristökasvatukseen on vähitellen alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota varhaiskasvatuksessa, ja joissakin yksityisissä päiväkodeissa ympäristö ja luonto on nähty asiakkaita houkuttelevina valtteina.
Tavoitteet eivät kuitenkaan ympäristökasvatusasiantuntijan mukaan ole usein kovin suunnitelmallisia.
– Asioita tehdään paljon mutu-tuntumalla tai ajatellaan, että metsäretket ja jätteiden lajittelu riittävät. Näinhän ei suinkaan ole. Suunnitelmallisuus, esimerkiksi Vihreän lipun innoittamana, tuo toimintaan ryhtiä ja raamit, joilla on suoria vaikutuksia muun muassa lasten osallisuuteen ja ympäristökasvatustyön vaikuttavuuteen.
Asioita tehdään paljon mutu-tuntumalla tai ajatellaan, että metsäretket ja jätteiden lajittelu riittävät.
Yksinkertaisimmillaan päiväkotien ympäristökasvatus tarkoittaa siis arkisia toimintatapoja, kuten ruokahävikin pienentämistä tai valojen sammuttamista huoneista, joissa ei oleskella.
Pienet tavat ovat kiistämättä hyviä tekoja, joiden merkitys on pientenkin lasten helppo ymmärtää. Nykytutkimuksen valossa ilmastonmuutosta ei kuitenkaan ratkaista heittämällä maitopurkkeja pahvinkeräykseen vaan tarvitaan järeämpiä keinoja.
Marjo Pakkanen näkee kuitenkin päiväkotien toiminnassa muutoksen alun.
– Lapset tekevät ikätasonsa mukaan sen minkä pystyvät. He oppivat vähitellen ottamaan suurempaa vastuuta omista teoistaan ja valinnoistaan.
– Kun osaa katsoa tarpeeksi kauas, lapset ovat tulevaisuuden kuluttajia ja päättäjiä, jotka pystyvät vaikuttamaan niihin isoihin poliittisiin ratkaisuihin, jotka ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat välttämättömiä.
Pakkanen ei edes suosittele, että ilmastonmuutosta otettaisiin päiväkodissa erityiseksi teemaksi. Lasten kanssa aihetta on helpompi lähestyä juurikin kestävän arjen näkökulmasta.
– Ympäristökasvatuksen tehtävä on vahvistaa luontosuhdetta sekä auttaa lapsia ymmärtämään yhteyksiä ja sitä, että heidän omilla teoillaan ja valinnoillaan on väliä. Energiankulutus, liikkuminen ja ruokailu ovat esimerkkejä sellaisista asioista, joihin jokaisessa päiväkodissa pystyy helposti vaikuttamaan.
Jos lapsi omatoimisesti ottaa asian puheeksi, siihen täytyy aikuisen pystyä vastaamaan.
– Lapsella on oikeus tietää, millaiseen maailmaan hän on kasvamassa, ja meillä aikuisilla on velvollisuus ohjata häntä kestävämpiin elämäntapoihin.
Pelko tarttuu
Vaikka julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta on vakavoitunut ja valtavirtaistunut viime vuosina, päiväkotilasten puheisiin se ei vielä ainakaan Kirkkonummella ole tarttunut, Silja Tawast kertoo.
– Mutta se on vain ajan kysymys. Vanhemmiltahan ne pelot tarttuvat. Kun perheissä ryhdytään puhumaan enemmän, keskustelunaiheet tulevat varhaiskasvatukseen ennemmin tai myöhemmin.
Hän ei kuitenkaan ole huolissaan, etteikö niistäkin keskusteluista selvittäisi.
– Olen huomannut, että kun lasten kanssa rauhallisesti puhuu asioista, he myös hyvin ymmärtävät mistä on kysymys.
Sitä paitsi nuotiopiiri metsässä on erinomaisen levollinen paikka ottaa vaikeatkin asiat lasten kanssa puheeksi.
Lue myös: Ilmastoahdistus koskettaa yhä nuorempia lapsia
Ilmastonmuutosta ei voi estää – kuumat kesät tuovat haasteita hoitajien työhön
