Miten yleisiä ovat sote-alan ammattilaisten päihdeongelmat?
Yhtä yleisiä kuin muullakin väestöllä. Työssäkäyvistä naisista joka kymmenes ja miehistä joka viides on alkoholin ongelmakäyttäjä. Alkoholiriippuvuutta on eniten, mutta lääke- ja huumeriippuvuus ovat jatkuvasti kasvussa. Vuonna 2023 Valviran tietojen mukaan 46 lähihoitajaa, 25 sairaanhoitajaa ja kahdeksan lääkäriä menetti ammattioikeuden. Yleisin syy ammattioikeuden poistamiseen on päihdeongelma. Kun tähän päädytään, ongelma on jo hyvin pitkällä. Suurin osa päihteiden ongelmakäyttäjistä suoriutuu työtehtävistään. Jotkut pystyvät olemaan selvinpäin työpäivät, mutta vapaiden koittaessa korkataan heti pullo.
Hakevatko hoitajat apua päihderiippuvuuteen?
Kynnys on korkea. Kun työskentelee julkisissa palveluissa, ei välttämättä halua niiden asiakkaaksi. Pelkona on myös se, että apua hakiessa kohtaa omia asiakkaitaan ja potilaitaan. Usein päihdeongelma tunnistetaan, tunnustetaan ja siihen haetaan apua vasta, kun on pakko.
Mikä on Versot-hanke?
Tarjoamme tukea sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, joilla on päihteiden haitallista käyttöä. Järjestämme verkossa kymmenen kerran ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä ja jatkoryhmiä. Lisäksi tarjolla on ryhmiä päihteiden käyttäjien läheisille. Osallistua voi mistä päin tahansa Suomea. Ryhmät ovat maksuttomia ja irrallaan julkisista palveluista.
Mitä Versot-ryhmissä tehdään?
Puhumme muun muassa tunnesäätelystä, rajoista, häpeästä ja itsemyötätunnosta sekä keinoista, jotka auttavat pysymään päihteettömänä. Moni sote-alan työntekijä kuvittelee, että on ainoa, joka kamppailee päihdeongelman kanssa. Vertaistukiryhmässä ymmärtää, ettei ole yksin ongelmansa kanssa. Se lievittää häpeän tunnetta. Läheisten ryhmässä keskustelemme, millaisia tunteita läheisen päihteiden käyttö aiheuttaa ja miten pitää kiinni omista rajoista. Toisen päihdeongelmaa ei voi ratkaista, mutta hänelle voi ilmaista huolensa siitä. Puhumme myös läheisriippuvuudesta. Usein päihderiippuvaisen läheinen keskittyy liikaa toisen tarpeisiin.
Miten sinusta on tullut Versot-hankkeen projektipäällikkö?
Hanke on lähtenyt liikkeelle omasta kokemuksestani. Diagnosoin itselleni nuorena alkoholiriippuvuuden. Hoidin opinnot ja työt, mutta vapaa-ajan runsas alkoholin käyttö aiheutti ongelmia. Yritin lopettaa juomisen yksin, mutta en onnistunut. 27-vuotiaana menin vertaistukiryhmään, jonka tuella raitistuin.
Miksi vertaistuki usein auttaa?
Vertaistukiryhmissä on ihmisiä, jotka oikeasti ymmärtävät ja tukevat, koska he ovat olleet samassa tilanteessa. Kun ryhmässä tapaa riippuvuudesta toipuneita, syntyy usko siihen, että raitistuminen on mahdollista itsellekin. Heiltä kuulee, miten he ovat onnistuneet aloittamaan päihteettömän elämän. Toipumisvaiheessa joutuu jättämään vanhat, päihteitä käyttävät kaverit. Vertaistukiryhmistä voi saada uusia ystäviä.
Millaisia ihmisiä vertaistukiryhmissä käy?
Esimerkiksi AA- ja NA-ryhmissä käy ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista. Päihdeongelma kohtaa ihmisiä tasapuolisesti. Se ei katso sukupuolta, ikää, koulutusta tai ammattia. Yhteistä voi olla lapsuuden haitalliset kokemukset tai traumatausta, jotka altistavat päihderiippuvuudelle. Jos lapsuus ei ole ollut turvallinen ja tasapainoinen, on riski, että traumoja alkaa hoitaa päihteillä.
Mitä pitää tapahtua ennen kuin raitistuu?
Ensimmäiseksi ongelma pitää myöntää. Sen jälkeen on sitouduttava päihteistä luopumiseen ja haettava ammattiapua tai tukea vertaistukiryhmistä. Harva ihminen ratkaisee ongelman yksin. Jos ei halua mennä lähimpään vertaistukiryhmään, tällaiset etänä järjestettävät ryhmät ovat yksi vaihtoehto. Päihteistä luopuminen tarkoittaa aina suurta elämänmuutosta. Jos on tottunut niiden avulla pakenemaan hankalia tunteita ja hakemaan mielihyvää, täytyy harjoitella muunlaisia tunnesäätelytaitoja ja hakea mielihyvää muista asioista. Iloa voi löytyä harrastuksista, joista on pitänyt lapsena tai voi yrittää etsiä kokonaan uusia vapaa-ajanviettotapoja. Toipumiselle on annettava aikaa.
Suvi Björkqvist
- Versot-hankkeen projektipäällikkö
- Sairaanhoitaja (YAMK)
- Sai Vuoden päihdesairaanhoitaja 2024 -tunnustuksen Päihdelääketieteen yhdistykseltä
- Vuodesta 2016 lähtien ohjannut riippuvuuksista kärsivien ryhmiä, tehnyt kehittämistyötä ja kouluttanut sote-alan ammattilaisia
- Ennen nykyistä työtä työskenteli sairaanhoitajana
- Omakohtainen kokemus riippuvuudesta toipumisesta
Lue myös:
Hoivaisäkin saa vetää lärvit, mutta ei kotona – Kunnon humala on yhä suomalaisen miehen mitta
