Miltä kuulostaisi idea siitä, että hoitajat veisivät palvelutalossa asuvia vanhuksia hiihtämään? Kun kuulin tällaisesta suunnitelmasta, se meinasi mennä minulta yli hilseen. Olen työskennellyt itsekin vuosia hoitajana, mutta en ole koskaan nähnyt yhdenkään palvelutalossa asuvan vanhuksen hiihtävän. Pakkohan se oli uskoa, että idea todella toteutetaan, kun näin lähihoitajan laittavan monot jalkaan ja hän lähti tekemään hiihtolatua pihaan.
Tämä tapahtui helmikuun lopussa Hyvän elämän talo Harmaakalliossa Loviisassa, jossa seurasin lähihoitaja Jaana Anderssonin työtä yhden aamuvuoron ajan. Loviisan kaupungin ylläpitämässä tehostetun palveluasumisen yksikössä asuu 56 ikäihmistä. He saavat elää omannäköistä elämää: Jos on tottunut olemaan aktiivinen monessa, siihen annetaan mahdollisuus. Jos taas tuumaa, että on jo riittävästi elämässään puuhastellut ja haluaa olla rauhassa, sekin on mahdollista.
Vierailuni aikana 87-vuotias Signe Vuojärvi leipoi pullia iltapäiväkahville ja lähti sen jälkeen hiihtämään. Voisi kuvitella, että asukas on poikkeuksellisen virkeä ikäisekseen. Voi toki ollakin, mutta hiihtoladulle hän saapui rollaattorilla. Lähihoitaja auttoi sukset jalkaan ja Vuojärvi sivakoi tottunein ottein muutaman kymmenen metrin matkan. Lenkki ei ollut pitkä, mutta hiihtämisen ilon hän sai kuitenkin kokea.
Hyvän elämän talossa hoitajia on riittävästi ja työt on organisoitu siten, että aikaa jää myös muulle kuin perushoidolle. Lähihoitajat eivät ole kangistuneet kaavoihin. He uskaltavat tarjota vanhuksille muutakin kuin tuttua ja turvallista bingon pelaamista, vaikka sekin on varmasti monen mielestä mukavaa. Hyvän elämän talossa muun muassa saunotaan puusaunassa, paistetaan makkaraa pihan kodassa, istutetaan kesäkukkia, käydään ostoksilla lähikaupassa tai Loviisan keskustassa sekä toisinaan jopa hurautetaan autolla Porvooseen kahville.
Näinä aikoina kun meille tänne SuPeriin saapuu pääasiassa ikäviä viestejä vanhusten hoitopaikkojen tilanteesta, vierailu Loviisassa oli minulle tarpeen. Päivä todisti, että on vielä palvelutaloja, joissa hyvää hoitoa vanhuksille on tarjolla ja joissa työntekijät tekevät työtänsä ilman uupumusta ja tunnontuskaa.
Jos vanhusten hyvä hoito on Loviisassa mahdollista, niin sen täytyy olla muuallakin. Tämän saavuttaminen vaatii sitä, että päättäjät laittavat hoitajamitoituksen kuntoon ja jokainen hoitaja sitoutuu tekemään työtänsä sydämellä.
Lue lisää Hyvän elämän talo Harmaakallion arjesta huhtikuun SuPer-lehdestä.