Hoitajan tulee monessa asiassa jo työnsä puolesta pysytellä hyvinkin neutraalina ja olla ottamatta kantaa liian kärkkäästi. Esimerkiksi omaa työnantajaa ei voi lähteä julkisesti arvostelemaan, eikä ole kovinkaan rakentavaa kutsua työtoveria tai pomoa epäasiallisin sanankääntein. Vaikka joskus saattaisi mieli tehdäkin.
On kuitenkin asioita, joissa hoitajan mielestäni pitää ottaa kantaa, vaikuttaa ja olla kiinnostunut ympäröivistä järjestelmistä ja yhteiskunnasta laajemminkin. Nyt loppuvuodesta käydään ympäri suomen luottamusmiesvaaleja kuntapuolella. Ei ole tässä maailman ajassa ihan yhdentekevää kuka siellä luottarin pallilla keikkuu. Nämä nyt valittavat luottamusmiehet ovat niitä henkilöitä, joiden johdolla käymme kohden mahdollisesti sosiaali- ja terveysalan suurinta muutosta eli sotea. On hyvin mahdollista, vaikkei sote nykyisin pelimerkein toteutuisikaan, että menemme silti kohti jonkinlaista tiiviimpää maakunnallista yhteistyötä.
Kaikki nämä muutokset koskettavat meitä myös henkilökohtaisesti. Oma työpaikka saattaa muuttua tai lakata nykyisellään jopa olemasta. Olisi sangen tärkeää, että edunvalvontaa hoitaa luottamusmiesporukka, joka ihan oikeasti on osaavaa ja sitoutunutta. Ei siis kannata nyt ollenkaan kohautella olkiaan näille vaaleille ja todeta, että EVVK. Koska kyllä, jokaista meitä PITÄÄ tämä kiinnostaa – ja kovasti pitääkin!
Etenkin varhaiskasvatuksen ja koulujen puoli jää erityiseen ja yksinäiseenkin asemaan, jos sote toteutuu. Muut palvelut siirtyvät maakunnille, mutta varhaiskasvatus jää kuntien omalle vastuulle. Jos siis varhaiskasvatuksen puolelle ei saada omia luottamusmiehiä, on tilanne jatkossa hyvin huolestuttava.
Liitto onneksi kouluttaa kiitettävästi luottamusmiehen tehtävään. Näin vastuuta ei toki kannata liikaa pelätäkään, jos kokee, että olisi paloa tuohon pestiin. Pohjaksi riittää, kun on aidosti kiinnostunut ja halukas vaikuttamaan asioihin. Liiton koulutus on laaja ja siinä käydään läpi asiat a:sta ö:hön. Siis kaikki tarpeellinen, jotta pestiä voi hoitaa menestyksekkäästi.
Suomi antoi kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden vuonna 1906 osana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Samalla sallittiin naisille myös oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja vuonna 1907 eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot.
Emme kai anna edeltäneiden sukupolvien kipeästi taisteleman äänioikeuden valua hukkaan. Jokaisen pitää olla kiinnostunut oman selustansa turvaamisesta työelämässä, nyt ja tulevaisuudessa. Käytä ääntäsi, se on sinun kallisarvoinen oikeutesi. Mutta myös positiivinen velvollisuutesi.
