On toinen adventtisunnuntai kotona Orimattilassa. Pakkasta juuri sopivasti ja maa valkoinen. Mies ja tytär yrittävät saada viittä matkakassiani mahtumaan auton takaluukkuun. Minä tarkistan vielä kymmenennen kerran käsilaukun sisällön: passi, rahat, liput ja työlupa. Näin on uusi työnantaja ohjeistanut. Kaikki kunnossa, seikkailu kohti Falklandinsaaria voi alkaa.
Syyskuussa 2023 vietin kotitilalla kesän viimeisiä lämpimiä päiviä ja töitä suurehkolla emolehmätilalla totisesti riitti. Samalla kaipuu hoitotöihin kaihersi jo mielessä, ja kun Facebookissa tutun kuuloinen firma etsi lähihoitajia Etelä-Atlantilla sijaitseville Falklandinsaarille, päätin hakea paikkaa. Kymmenittäin paperityötä, kolme FaceTime haastattelua ja muutama kuukausi aikaa niin asia oli selvä: joulukuun alussa matkustaisin Lontoon kautta 14 000 km päässä sijaitseville saarille. Googlaamalla selvisi, että saarten asukasluku on 3 500, lampaiden 400 000(!) ja pääkaupungin nimi on Stanley. Muuta en tässä vaiheessa saarista juuri tiennytkään.
Nyt on takana 42 h matkantekoa Falklandinsaarille ja kaksi viikkoa kotiutumista mukavaan asuntoon ja lähellä sijaitsevaan työpaikkaan Hillsideen, joka on tällä hetkellä itäisen saaren ainoa hoitokoti. Potilaita Hillsidessä on viisi, lisäksi toimii kotihoito parempi kuntoisille asiakkaille. Vanhustenhoito saarilla on varsin edullista, kiitos valtion tukien, ja ympärivuorokautisesta hoidosta Hillsidessä asiakas maksaa vain noin 250 € kuukaudessa. Myös hoitajamitoitus on kohdillaan, sillä viidelle potilaalle päivävuoroissa hoitajia on paikalla neljä ja yövuorossakin kolme.
Työyhteisö on kansainvälinen: paikallisia, Britanniasta lähetettyjä, filippiiniläisiä, zimbabwelaisia ja minä ainoana suomalaisena koko saarella. Vaikka aina ulkomailla matkaillessa pyrinkin tietoisesti välttämään kotimaan lomalaisia, niin tämä tilanne on jo en-nen kokematon! Alkuvuodesta ”skandivahvistus” paranee, kun työnsä aloittaa kaksi ruotsalaista hoitajaa.
Lieneekö syynä kansallisuuksien kirjo vai joku muu, yhteisöön on ollut erittäin helppo sopeutua. Afrikkalaisten iloinen elämänasenne yhdistettynä aasialaisten vieraanvaraisuuteen ja brittien kohteliaisuuteen on heti tuntunut kotoisalta. Mukavaa on myös se, että kotimaan pimeimmän ajanjakson jälkeen täällä onkin kesä kauneimmillaan. Tosin Falklandin kesä tarkoittaa vain n. +15C keskilämpötiloja, mutta valoa riittää aamu viidestä ilta yhdeksään ja lupiinit, voikukat, unikot sekä kurtturuusut kukkivat. Kahden viikon aikana olen myös huomannut, että kesäsää Falklandinsaarilla on erittäin epävakaa: lähes jokaiseen päivään on mahtunut niin aurinkoa, pilvistä, myrskylukemia hipovaa tuulta sekä sadetta ainakin jossakin muodossa. Paikallisilla onkin tapana sanoa, että kesäpäivään saarilla mahtuvat kaikki neljä vuodenaikaa.
Kirsi-Marja Pulkkinen on 59-vuotias lähihoitaja, yrittäjä ja karjatilan emäntä Orimattilasta, joka keikkailee hoitotöissä kotimaassa ja ulkomailla.
Lue myös:
Lähihoitajat maailmalla: Kahden maan kansalainen Minna March on kehitysvammatyössä Australiassa
Lähihoitajat maailmalla: Ulkomailla työskentely vaatii valmistautumista
