Osa meistä vuonna 1965 Tuiran yhteiskoulusta ylioppilaiksi kirjoittaneista kokoontuu ajoittain keskustelemaan ja jakamaan elämänsä kokemuksia. Monen terveys ja toimintakyky ovat säilyneet kohtalaisen hyvinä. Jokainen kertoo olevansa aktiivinen, harrastavansa ja toimivansa yhteiskunnassa. Koemme itsemme melko nuoriksi. Vanheneminen tulee esille kokemusten lisääntymisenä sekä kasvojen piirteiden, ihon ja toiminnan muutoksina. Puhumisen ja liikkeiden hidastunut vauhti ja ihon lievä ryppyisyys kuvastavat siirtymistä lukiolaisista 75 ikävuoden paikkeille eli kolmanteen ikään.
Ryhmämme ei ole poikkeuksellinen nykyisessä Suomessa. Tutkimusten mukaan valtaosa kolmatta ikää elävistä on aktiivisia. Peräti neljä viidestä näistä sodan jälkeen syntyneistä on tyytyväinen elämäänsä.
Minulla oli näköalapaikka ikääntyneiden tarkkailuun toimiessani koko 70-luvun terveyskeskuslääkärinä Posiolla. Noin 75-vuotiaita oli vähän tuossa lähes 9 000 asukkaan kunnassa. He olivat puutteen, raskaan fyysisen työn sekä sota-ajan ja sen jälkeisen rakentamisen uuvuttama sukupolvi. Monet olivat raihnaisia. Muutos 50 vuoden aikana on ollut mittava. Työn fyysinen keventyminen, ravitsemuksen paraneminen, terveydenhuollon kehittyminen ja muut tekijät ovat saaneet aikaan huiman myönteisen kehityksen väestön terveydessä.
Yhteiskuntatieteilijöiden mukaan ikäkäsitys on heittänyt häränpyllyä viimeisten 50 vuoden aikana. Oman identiteetin etsintä nuoruudessa ja opiskeluaika ovat pidentyneet. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut. Länsimaissa väestö elää entistä pitempään ja aikaisempaa terveempänä. Senioreiden määrä on kasvanut, ja monen terveys säilyy hyvänä 75–80 ikävuoteen saakka. Eläkkeelle siirtymistä seuraava aktiivinen elämänvaihe saattaa kestää 25 tai 30 vuotta.
Toimintakykyä heikentävät ja elämän pituutta lyhentävät sairaudet yleistyvät vasta 80 ikävuoden paikkeilla, jolloin kansalaisten sanotaan siirtyvän neljänteen ikään. Puhutaan myös viidennestä iästä eli elämän viimeisistä, todella raihnaisista vuosista.
Ikääntyvien viihdetaiteilijoiden konsertit ja kiertueet, työtään jatkavat eläkeikäiset yrittäjät ja keikkatyötä tekevät seniorit kuvastavat kolmannen ikäkauden aktiivisuutta. Nämä eläkeikäiset ovat ryhmä, joka voi vaikuttaa työmääräänsä ja työnsä tekemisen tapoihin.
Lauri Ihalaisen haastattelu Postin työkiistasta on esimerkki siitä, että toimittajat ovat huomanneet ikääntyvien tiedot, taidot ja kokemukset eli viisauden. Eläkkeelle siirtyneet, johtavissa asemissa toimineet esiintyvät asiantuntijoina television asiaohjelmissa. Veteraanit kertovat talvi- tai jatkosodasta, ja iäkkäiden kannanotoista kirjoitetaan lehtien palstoilla.
Hyväkuntoisten, eläkeiän alkuvuosia elävien senioreiden toimintaa ja osallistumista ei pidetä sopimattomana. Iäkkäiden syrjintä ei kohdistu näihin osaaviin ja aktiivisiin kansalaisiin. Heillä on yhteiskunnan arvostamia ominaisuuksia, ja he pystyvät tuomaan esille pätevyytensä. Heidän osallisuutensa on hyväksytty.
Entä huonokuntoiset seniorit? Vanhuspalveluiden jatkuva rapistuminen tuo esille heidän syrjintänsä karun todellisuuden. He tarvitsevat puolustajia ja rohkeita todellisuuden paljastajia.
