Arjen esteettisyys

Kivelä kolumni SuPer-lehti

Teksti Sirkka-Liisa Kivelä

Mieleeni on jäänyt täydennyskoulutuksessa tapaamani lähihoitaja, joka kertoi vievänsä kukkia, marjojen tai käpyjen koristamia pensaiden oksia, ruskan värjäämiä lehtipuiden oksakimppuja, sammalta ja jäkälää palvelutaloon töihin mennessään. Hän poimi vuodenajan mukaiset lahjansa luonnosta ja omasta puutarhastaan. ”Vanhukset tulevat iloisiksi saadessaan luonnon kauneutta ympäristöönsä. Näin he myös pystyvät aistimaan vuodenaikojen vaihtelun. Onhan tästä iloa työntekijöillekin,” hän kertoi. Tämä lähihoitaja oli oivaltanut luonnon kauneuden, värien ja tuoksujen merkityksen esteettisenä nautintona.

YTT Sointu Riekkinen-Tuovinen korostaa vanhojen ihmisten oikeutta esteettisiin, kauneusarvoihin liittyviin kokemuksiin, asuivatpa he yksityiskodissa, palveluasumisyksikössä tai laitoksessa. Nämä nautinnot voivat perustua näköön, kuuloon, tuoksuun, makuun tai kosketukseen. Hänen väitöskirjatutkimuksensa osoittaa kuitenkin sen, että esteettinen asuinympäristö toteutuu valitettavan kapeasti perinteisissä laitoksissa ja huonokuntoisten, kotihoidon piirissä olevien vanhusten kodeissa.

Mainos

Arjen esteettisyys koostuu monista palasista. Kodin sisustus on vain pieni osa siitä. Kahvin, ruoan ja leipomuksen tuoksut sekä hyvän ruoan ja juoman maut tuovat mielihyvää lähes kaikille. Kauniit pöytäliinat ja astiat sekä ruokaileminen yhdessä lisäävät nautintoa. Persoonallinen ja huoliteltu pukeutuminen luo arvokkuutta. Luonnon kauneutta voi kokea katselemalla luontoa kodin ikkunasta. Television luonto-ohjelmien katseleminen on oivallinen tapa esteettisten elämysten kokemiseen. ”Green care”-ideologia on tuonut luontoarvot pitkäaikaishoivaan uudella tavalla.

Olen nähnyt kauniisti vanhoilla tai uusilla huonekaluilla kalustettuja tiloja ja vanhusten koteja palveluasumisyksiköissä, dementiakodeissa ja perhekodeissa. Uudet tai vanhat huonekalut, sisäkasvit, ympäristöön soveltuvat liinat ja verhot, seiniä koristavat taulut, ryijyt ja raanut sekä valokuvat pöydillä ovat antaneet minullekin esteettisiä nautintoja. Näissä yksiköissä asuvien iäkkäiden kotien lämpimät tunnelmat ovat houkutelleet minut keskustelemaan persoonallisesti ja huolitellusti pukeutuneiden iäkkäiden kanssa heidän esineisiinsä liittyvistä muistoista. Vierailijoille kauneusnautintoja tarjoavat ympäristöt edistävät myönteistä muistelua, mikä sekin on ilahduttava kokemus.

Olen nähnyt myös perinteisen laitoksen tyyliin kalustettuja, askeettisia laitosten tiloja ja vanhusten koteja. Taulut, seinämaalaukset ja kasvihuoneet koristavat sairaaloidenkin tiloja. Miksi ne eivät kuuluisi pitkäaikaislaitoksiin?

Tunnen olevani arvokas henkilö astuessani sen upeassa jugend-talossa sijaitsevan pankin konttoriin, jonka asiakas olen. Tämän kokemukseni kautta olen oivaltanut, että kaunis ympäristö ei tuo pelkästään nautinnon tunnetta. Se luo arvokkuutta. Persoonalliset, siistit ja kauniit kodit, asumisyksiköt ja laitokset kohottavat vanhusten, hoitajien, vierailijoiden ja vanhustenhoidon arvoa.

Kirjoittaja on yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Hoitotyössä kohdataan monenlaisia omaisia – Vanhusten hoidon monet kasvot

Luopumisen ja uuden löytämisen jatkumo

Halaus on konkreettinen rakkauden osoitus – Kosketuksella on taianomainen voima myös hoitotyössä