Puhuimme omaishoitajina aikaisemmin toimineiden ryhmässä omaishoidon merkityksestä elämässämme. Yksi meistä totesi omaishoitajuuden kokonaissaldon positiiviseksi, vaikka siihen oli kuulunut useita raskaita päiviä ja viikkoja. Huolenpito sairaasta ja heikentyneestä puolisosta oli avannut hänelle uusia näköaloja rakkauteen ja sen merkitykseen elämässä. Yhdyimme tähän kannanottoon. Tunsimme kiitollisuutta niistä yhteisistä hetkistä, joita olimme kokeneet auttaessamme toimintakyvyltään heikentyneitä puolisoitamme. Olimme antaneet heille mahdollisuuden elää, vanheta ja kuolla turvallisesti huolenpidon, rakkauden ja ilon täyttämissä päivissä. Toisen auttaminen oli tuonut merkitystä omaan elämäämme. Emme kuitenkaan unohtaneet noihin vuosiin kuulunutta fyysistä ja psyykkistä raskautta sekä ystävien ja harrastusten puutetta.
Olin 10 vuoden ajan imusuoniston syöpää sairastaneen, viisi vuotta sitten kuolleen mieheni omaishoitaja. Olin fyysisesti ja psyykkisesti täysin uupunut lähes kolmen vuoden ajan hänen kuolemansa jälkeen. Siitä huolimatta olen kiitollinen noista yhteisistä vuosista ja siitä, että sain olla hänen kanssaan kuolemankin hetkellä. Saajana ei ollut pelkästään hän. Minä opin elämästä, huonokuntoisen ihmisen arvostamisesta ja kohtaamisesta, rakkaudesta ja kuolemasta. Yhdessä tekemisestä. Mieheni opetti niitä minulle käytöksellään ja kommenteillaan.
Kiitollisuus on voimakkaita myönteisiä tunteita. Menneen elämän ja nykypäivän menestymisten ja vaikeuksien koetaan avanneen uusia, iloa tuottavia näkökulmia. On opittu arvostamaan elämää, lähimmäisiä ja itseä. Puutteetkin on hyväksytty.
Elämälleen ja kokemuksilleen kiitolliset ihmiset arvostavat pieniä ilon lähteitä. He kokevat eläneensä yltäkylläisen elämän, vaikka siihen olisi kuulunut taisteluita vaikeuksien keskellä. He kohtelevat lähimmäisiään tasavertaisina ja arvostavat heidän mielipiteitään, vaikka eivät olisi samaa mieltä.
Kiitollinen ja positiivinen mieli on subjektiivisen hyvinvoinnin lähde. Sillä on positiivisia vaikutuksia fyysiseenkin terveyteen. Nukahtamisaika lyhenee ja unen laatu paranee. Aivojen vasemman puolen otsa-ohimolohkon toiminta aktivoituu. Mielihyvähormonien dopamiinin ja serotoniinin tuotto lisääntyy. Immuunitoiminnan myönteiset muutokset parantavat vastustuskykyä sairauksille. Nämä muutokset edistävät pitkäikäisyyttä ja toimintakyvyn säilymistä vanhetessa.
Keskustelin lähihoitajana toimivan ystäväni kanssa. Murehdimme hänen työpäiviensä raskautta. Pohdimme, voisiko jostakin löytyä parempi työ. Sitten ystäväni totesi, että hänen työpaikassaan on vanhuksia arvostavia ja työnsä hyvällä ammattitaidolla empaattisesti tekeviä työtovereita. Hän oli kiitollinen heiltä oppimistaan taidoista ja työskentelystä heidän kanssaan. Hän päätti jatkaa työssään. Hänen kiitollinen mielensä pystyi katsomaan vaikeuksien yli ja näkemään kokonaisuuden.
Puhuttuani eräässä seminaarissa psyykkisestä vanhenemisesta luokseni tuli 92-vuotias nainen. Hän kritisoi minua. Olin unohtanut kiitollisuuden. Hän opetti, että vanhuuden nykyhetki on erilainen kuin hetket nuorena tai keski-ikäisenä. Tämä hetki on ihanampi kuin menneet. Aikaisemmat kokemukset ovat kasvattaneet syvään kiitollisuuteen menneestä ja nykyisyydestä.
Tutkimusten mukaan kiitollisuuden tunteet lisääntyvät vanhetessa. Iäkkäitä hoitavat ammattiauttajat tietävät tämän. Monet vanhat ihmiset osoittavat kiitollisuuttaan pienestäkin avusta. Parhaimmillaan vanhusten hoitoon kuuluu vanhuksen ja hoitajan yhteinen kiitollisuus elämästä ja sen nykyhetkestä. Auttaja ja autettava iloitsevat yhdessä.
Lue myös:
Halaus on konkreettinen rakkauden osoitus – Kosketuksella on taianomainen voima myös hoitotyössä
Mitä minusta jää? Kodin tavarat eivät ole iäkkäille vain esineitä
Muistot ja tarinat kuuluvat vanhusten hoitoon – historian tunteminen auttaa ymmärtämään ikäihmistä
