Omaishoitajien ryhmässä keskustelimme uuden lastensairaalan tiloista ja omaisten mahdollisuuksista tukea potilaita. Espoolainen ystäväni kertoi iäkkäiden hoitoon ja kuntoutukseen sekä kotona asumisen tukemiseen keskittyneen Espoon sairaalan modernisoineen toimintaansa. Omaisia pidetään voimavarana. Heitä kannustetaan tukemaan potilaiden mielialaa ja fyysistä kuntoa hoidon aikana. Omaisilla on mahdollisuus yöpyä sairaalassa. Ystäväni oli viettänyt siellä muutaman yön vanhan äitinsä tukena.
Helsinkiläisellä ystävälläni oli kielteisiä kokemuksia muistisairautta sairastavan miehensä sairaalahoidosta. Miehen virtsatietulehdusta ei tunnistettu virtsaamisen ongelmista ja miehen sekavuudesta huolimatta. Ystäväni vaatimukset onneksi johtivat jatkotutkimuksiin ja oikeaan diagnoosiin. Vaimon sallittiin olla miehensä tukena sairaalassa vain määrättyinä vierailuaikoina. Vaimolle ei kerrottu miehen sekavuudesta johtunutta osastolta poistumista.
Minun kokemukseni omaiseen suhtautumisesta kahdessa Helsingin sairaalassa ovat myönteisiä. Miehelleni ja minulle järjestettiin yhteinen kahden hengen huone mieheni tyräleikkauksen jälkeiseksi yöksi. Hoitajien kertoman mukaan näin tehdään jokaiselle potilaalle ja hänen omaiselleen silloin, kun kyseisen huone ei ole muiden potilaiden käytössä. Emme saaneet erityiskohtelua sen takia, että olen lääkäri. Toisessa sairaalassa sain olla keuhkokuumeen takia hoidossa olleen mieheni tukena jokaisena päivänä aamusta iltayöhön. Hänen toipuessaan kävelykuntoon sain ylläpitää hänen fyysisiä kykyjään kävellen hänen kanssaan osaston käytävillä.
Myönteiset, omaisten osallisuutta korostavat toimintamallit ovat yleisiä. Valitettavasti on myös omaisten mitätöintiä.
Pitkäaikaishoivan yksiköissä ja laitoksissa on perinteisesti pyritty siihen, että omaiset tukisivat kotinsa ulkopuoliseen hoivaan siirtyneitä iäkkäitä. Tutkimukset osoittavat yksiköiden ja laitosten välisiä eroja suhtautumisessa omaisiin. Eroja on myös samassa yksikössä toimivien työntekijöiden kesken. Myönteiset, omaisten osallisuutta korostavat toimintamallit ovat yleisiä. Valitettavasti on myös omaisten mitätöintiä.
Sanonnan mukaan ”syitä on sysissä ja sepissä”. Organisaation johtamisen, henkilökunnan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen lisäksi omaisten käyttäytyminen ja asenteet vaikuttavat työntekijöiden suhtautumiseen omaisiin. Henkilökunta kokee vaikeana omaisten puuttumisen moniin ja pieniin yksityiskohtiin hoidossa. Omaisten eli ”kolmannen rattaan” osallistuminen hoitoon voi olla ongelmallista silloin, kun omaisia on paljon ja heillä on toisistaan poikkeavia käsityksiä ja toiveita hoidosta. Itsekkäät syyt ja jopa iäkkään omaisuuden tavoittelu voivat aiheuttaa omaisten välille ristiriitoja, jotka heijastuvat suhtautumisessa työntekijöihin ja hoitoon.
Rauhalliset neuvottelut, joissa sovitaan tehtävien jaosta hoitotyöntekijöiden ja omaisten kesken edistävät parasta mahdollista hoitoa. Työntekijöiden kuunteleva, keskusteleva ja ymmärtävä suhtautuminen omaisiin vähentää ristiriitoja. Aikaa pitäisi olla työntekijöiden ja omaisten keskinäisiin keskusteluihin, mutta myös niihin työyhteisön neuvotteluihin, joissa sovitaan suhtautumisesta ”hankaliin omaisiin”.
Kirjoittaja on yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri.
