Aivan Kemiönsaaren keskustan tuntumassa on Almakoti, joka on ympärivuorokautisen asumisen yksikkö ikääntyneille. Saari on kaksikielinen, joten Almakodissakin eletään sujuvasti kahdella kielellä.
Aamulla levollinen tunnelma ja iloinen puheensorina täyttävät Almakodin. Hoitajia ja muutama asukas nauttii pitkän pöydän ääressä aamiaista. Puuro ja hedelmät maistuvat ja kahvia santsataan lisää. Rollaattorin kanssa kulkeva nainen kiertää pöytää omalla aamulenkillään.
– Meillä vanhukset heräävät kukin omaan tahtiinsa, jotkut ovat aikaisia nousijoita, mutta toiset voivat nukkua yhdeksään ja lepäilevät vielä herättyäänkin pitkään peiton alla aamuhetkestä nauttien, lähihoitaja Päivi Granqvist kertoo.
Kahvihetken jälkeen hoitajien aamupäivä kuluu työn touhussa. Lääkkeet jaetaan, vanhuksia autetaan pukeutumisessa ja peseytymisessä. Lähihoitajat Sandra Törnqvist ja Kenneth Johansson työskentelevät työparina. Yhteistyö sujuu saumatta, tottunein ottein parivaljakko nostaa henkilönostimen avulla asiakkaan pyörätuoliin.
Molemmat ovat alanvaihtajia, aikaisemmilta ammateiltaan kokkeja.
– Meiltä meni molemmilta työpaikka alta. Onneksi kunta tuli apuun ja järjesti lähihoitajakoulutuksen, sillä lähihoitajista oli valtava pula, Törnqvist kertoo.
Nyt työtä vanhusten parissa on takana jo seitsemän vuotta. Kokin töihin ei ole kaipuuta. He ovat yhtä mieltä siitä, että lähihoitajan työssä parasta on se, että jokainen työpäivä on erilainen.
– Työ ihmisten kanssa tuo vaihtelevuutta ja tuntuu merkitykselliseltä. Kokkina työpäivät olivat aina samanlaisia, toteaa Johansson, joka toimii lisäksi työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna.
Palliatiivinen hoito kuntoon
Vastaava sairaanhoitaja Sofia Bärling kertoo, että Almakodin palliatiivista hoitoa on kehitetty vanhusten elämänlaadun parantamiseksi.
– Suuri edistysaskel oli se, että emme enää lähetä asukkaita pienemmistä vaivoista sairaalaan, vaan hoidamme heidät täällä. Vanhat ihmiset kokevat ambulanssimatkat ja sairaalajaksot raskaina ja muistisairaille ne voivat olla erityisen pelottavia, kun joutuu äkkiä vieraaseen ympäristöön, Bärling kertoo.
Asiat hoidetaan oman lääkärin kanssa, joka tuntee asukkaiden taustat ja terveydentilat.
Sairaalakäynnit ovat vähentyneet merkittävästi sen jälkeen, kun omalääkäri on laatinut asukkaille selkeät hoitolinjaukset ja ennakoivat hoitosuunnitelmat. Tämä on paitsi helpottanut hoitajien työtä, tehnyt myös mahdolliseksi sen, että asukkaat saavat tarvitsemansa avun tutussa ja turvallisessa ympäristössä.
– Oleellista on myös se, että lääkäri on pysynyt pitkään samana. Yhteydenpidossa on jatkuvuutta eivätkä hoitolinjaukset muutu jatkuvasti, Bärling sanoo ja lisää, että lääkäreillä saattaa olla hyvin erilaiset käsitykset siitä, kenet lähetetään sairaalaan ja kenet hoidetaan hoitokodissa, ehkä kotisairaanhoidon avulla.
Läsnäoloa ja laadukasta kivunhoitoa
Osa henkilökunnasta käy palliatiivisen hoidon koulutuksissa ja uusi tieto jaetaan koko tiimille. Tehokas kivunhoito ja muiden oireiden lievitys lääkkeiden avulla ovat tärkeitä tekijöitä hyvässä saattohoidossa. Myös kohtaaminen ja läsnäolo ovat avainasemassa.
– Me hoitajat opimme tuntemaan asiakkaat varsin hyvin, ja heihin muodostuu vuosien saatossa vahva tunneside. Haluamme olla heidän kanssaan loppuun asti.
Asukkaiden toiveena on yleensä saada viettää elämänsä viimeiset hetket tutussa ja turvallisessa ympäristössä, omassa huoneessa, ei sairaalassa tai ambulanssin kyydissä.
Vapaaehtoisten verkosto apuna
Almakodissa omaiset ovat tärkeä osa saattohoitovaihetta. He voivat vierailla vapaasti vanhuksen elämän viime hetkillä ja heille tarjotaan myös mahdollisuus yöpyä asukkaan luona.
Almakodissa on myös työntekijöistä koostuva vapaaehtoisten verkosto, joka tuo tukea saattohoitoon. Verkoston vapaaehtoiset tarjoavat apua silloin, kun asukkaan läheiset eivät pääse paikalle. Heidän tehtävänsä on olla läsnä, pitää kädestä, rauhoittaa ja tukea.
– Saattohoito voi kestää pitkään, joten vapaaehtoisten tuki on hyvin tärkeää, Sofia Bärling kertoo.
Hyvä henki on sujuvan yhteistyön perusta
Hyvän työilmapiirin rakentamiseen panostetaan tietoisesti. Sofia Bärling kertoo, että vaikka työntekijät työskentelevät kahdessa eri yksikössä, yhteiset tauot luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Keskeistä on myös se, että esihenkilö on aina tavattavissa. Arkea piristetään aika ajoin poikkeamalla rutiineista.
– Joskus menemme yhdessä ulos syömään ja viime syksynä esimerkiksi teimme retken Seilin saarelle.
Bärling myöntää, että kaikki ei aina suju kivuttomasti, mutta ristiriitoja ei päästetä paisumaan, vaan niihin tartutaan nopeasti.
– Avoimella keskustelulla olemme aina löytäneet ratkaisun.
Päivi Granqvist on samoilla linjoilla. Jaksamisen ja töiden sujumisen kannalta hyvä työilmapiiri on tärkeä tekijä. Hän iloitsee auttamisen kulttuurista ja siitä, että työkaverilta voi kysyä neuvoa matalalla kynnyksellä.
– Esimerkiksi lääkityksen kanssa olemme tarkkoja ja kysymme helposti kollegalta neuvoa tai vain vahvistusta sille, että asia menee oikein.
Työntekijät korostavat myös tiimityön ja vuorovaikutuksen merkitystä asukkaiden hyvinvoinnin seurannassa.
– Jos asukas ei tunnu olevan aivan oma itsensä, kerromme siitä herkästi toisillemme. Näin pystymme nopeasti aloittamaan tarvittavan hoidon ja vältämme asukkaan ylimääräisen kärsimyksen.
Kirjaamiset ja hoitosuunnitelmat ovat tärkeitä, mutta sujuvaa vuoropuhelua ne eivät korvaa.
Asukkaiden tilannetta käsitellään lisäksi joka toinen viikko pidettävissä hoitokokouksissa, joissa hoitajat raportoivat asukkaiden ajankohtaisista tarpeista ja hoitojen etenemisestä.
– Käymme läpi, onko aloitettu uusi lääkitys ja onko se tehonnut, tarvitaanko apuvälineitä tai vaikka uusia vaatteita.
Työntekijät pitävät vahvuutena myös sitä, että henkilökunta koostuu eri-ikäisistä ihmisistä ja kaikkien osaamista arvostetaan.
– Nuoret tuovat mukanaan uutta tietoa, kuten viimeksi esimerkiksi uudesta injektiotekniikasta. Toisaalta me varttuneemmat voimme jakaa kokemukseen perustuvaa tietoa esimerkiksi muistisairaiden kanssa toimimisesta, Granqvist summaa.
Luova ratkaisu sijaispulaan
Almakodissa on totuttu ratkaisemaan haasteita uusilla tavoilla. Kun kesätyöntekijöistä ja sijaisista oli pulaa, keksittiin suunnata paikalliseen lukioon kertomaan vanhustyöstä. Monilla nuorilla tuntui olevan korkea kynnys hakeutua töihin vanhusten pariin.
– Välitunnilla kerroimme muutamalle opiskelijalle työpaikastamme ja kutsuimme heidät tutustumiskäynnille. Pian sana levisi, ja saimme kesäksi jo useita sijaisia, Bärling kertoo.
Tempauksen myötä Almakoti on saanut toimivan sijaisverkoston. Muutama nuori on jopa innostunut opiskelemaan hoitoalaa.
– Julkisuudessa hoitotyöstä puhutaan usein vain raskaana ja säästöjen kurjistamana alana, mutta hoitotyön arjesta löytyy paljon iloa ja se on ollut nuorille yllätys.
Sujuvasta arjesta ja hyvästä työilmapiiristä iloitsevat myös lähihoitajat Sandra Törnqvist ja Kenneth Johansson.
– Tietää olevansa oikeassa ammatissa, kun aamulla herätessä on hyvä fiilis lähteä töihin. Olen täällä ainoa mies, mutta se ei haittaa, olen lähihoitajien ympäröimä, myös vaimoni on lähihoitaja, Johansson nauraa.
Palliatiivisen hoidon periaatteet
1. Kivun ja muiden oireiden hallinta
- Kipujen, hengitysvaikeuksien, pahoinvoinnin ja muiden oireiden tehokas hallinta.
- Lääkitys ja hoitokäytännöt mukautetaan ihmisen kuntoon ja tarpeisiin.
2. Psyykkinen tuki
- Autetaan käsittelemään sairastumiseen liittyviä pelkoja, ahdistusta ja surua.
- Tarjotaan keskusteluapua ja tarvittaessa yhteistyötä psykologin tai terapeutin kanssa.
3. Sosiaalinen tuki
- Huomioidaan vanhuksen perhesuhteet ja läheisten osallistuminen hoitoprosessiin.
- Tarjotaan apua käytännön järjestelyissä, kuten kotihoidon koordinoinnissa ja tukipalveluiden hankkimisessa.
4. Henkinen tuki
- Kunnioitetaan asukkaan elämänarvoja ja hengellisiä tarpeita.
- Tehdään mahdolliseksi yhteydenpito uskonnollisiin tai muihin henkisiin yhteisöihin.
5. Yksilöllisyys ja arvokkuus
- Hoito suunnitellaan yksilöllisesti, kunnioittaen asukkaan toiveita ja tarpeita.
- Edistetään asukkaan mahdollisuutta tehdä päätöksiä hoitonsa suhteen.
6. Moniammatillinen yhteistyö
- Hoidossa voivat olla mukana lääkärit, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, fysioterapeutit, hengellisen tuen antajat ja vapaaehtoiset.
7. Tuki läheisille
- Autetaan omaisia kohtaamaan kuolevan läheisen tilanne ja annetaan heille surun käsittelyyn tukea.
Lähteet: THL, STM, Käypä hoito, Sofia Bärlingin haastattelu
