Jaksanko auttaa, kestääkö selkä? Näitä kysymyksiä moni hoitaja miettii päivittäin. Työskentelyasennot voivat olla haastavia ja vaatia paljon fyysistä voimaa.
– Harmillisesti vaikeiden asentojen seurauksia keholle mietitään usein vasta, kun jokin paikka hajoaa, nuorempi tutkija Riika Saurio toteaa.
Riika Saurio tietää mistä puhuu, sillä ennen uraansa Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston tutkijana hän on tehnyt jo yhden uran sairaanhoitajana.
– Ennen jatko-opiskelujen aloittamista ehdin työskennellä esimerkiksi päivystyksissä, kuntoutuksessa ja kirurgian puolella.
Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjaa hyvinvointiteknologiasta. Tutkimuksessaan Saurio keskittyy erityisesti ulkoisten tukirankojen käyttöön työarjessa. Eksoskeleton on eräänlainen ulkoinen tukiranka, joka auttaa hoitajaa fyysistä voimaa vaativissa töissä. Saurio selvittää eksoskeletonin käyttömahdollisuuksia ja käyttökokemuksia.
Varastotyöstä hoitoalalle
Riika Saurio sanoo, että ulkoiset tukirangat saattavat tuntua hoitajista alkuun vierailta.
– Ensimmäiset eksoskeletonit onkin kehitetty puolustusvoimien käyttöön. Tukirankojen avulla on lisätty sotilaiden kestävyyttä ja voimaa.
Tällä hetkellä hoitoalalla testataan eksoskeletoneja, jotka ovat palvelleet logistiikan ja teollisuuden tarpeita.
Saurio toteaa, että hoitoalalle omaa eksoskeletonia ei ole vielä kehitetty, vaikka sellaiselle olisi tarvetta.
– Tällä hetkellä kokeilussa olevissa eksoskeletoneissa on varastotyössä hyödynnettyjä kahvoja ja koukkuja, joista voi sitten taas olla hoitajalle tai potilaalle haittaa, jos potilas yrittää tarttua niihin.
Saurion tutkimuksen kohteena on tällä hetkellä Auxivo LiftSuit -niminen tukiranka, joka on kevyt ja helppo pukea päälle.
Siirrot sujuivat helpommin
Ovatko ulkoiset tukirangat sitten hoitoalan tulevaisuutta? Ovat, jos niistä tehdään tarpeeksi helppoja käyttää ja niiden hyöty on työntekijälle hyvä, Saurio toteaa.
– Hoitajana tiedän, että tällaiset uudet keksinnöt jäävät herkästi kaappiin pölyttymään, jos niitä ei ole kiireen keskellä helppoa käyttää.
Hän on selvittänyt väitöskirjaansa varten hoitajien käyttökokemuksia tukirangoista. Viime kevään testien perusteella vaikuttaisi siltä, että eksoskeletonista on hoitajan työssä hyötyä.
– Erityisesti vuodepotilaan hoitamisessa ja pyörätuoliin siirtymisissä hoitajat kokivat, että tukiranka voisi auttaa. Sen käyttäminen voisi tehdä myös hoivakotien suihkupäivistä helpompia, mutta tukirangan pitäisi siinä tapauksessa olla sellainen, että sitä olisi mukavaa käyttää koko työpäivä. Tärkeintä on helppous, pukemiseen ja säätöihin ei saa kulua muutamaa minuuttia pidempään.
Työsuojelun uusi muoto
Ensi keväänä Saurio saa Työterveyslaitokselta tuloksia kuormittuneisuusmittauksista.
– Juuri nyt kaikki näyttää lupaavalta. Etukäteen uskallan jo esittää varovaisen arvion, että eksot voivat olla hoitajan kuormittuneisuuden tukena, kun käytössä on oikeanlainen eksoskeleton ja käyttöönotto toteutetaan hyvin.
Saurio toteaa, että ulkoinen tukiranka voi olla yksi työsuojelun muoto, sen avulla hoitajien kehoja suojellaan työn kuormittavuudelta.
– Puhe hyvinvointiteknologian ympärillä on muuttunut viime vuosina paljon. Kun lähdin hoitoalalta opiskelemaan teknistä alaa, minulta kysyttiin, aionko kehittää koneen, joka vie hoitajilta työt. Nyt kysellään, että koska keksit hoitajille jonkin hyvän työvälineen erilaisiin ongelmiin.
Saurio arvelee, että erilaiset eksoskeletonit tulevat pikkuhiljaa tavalliseksi osaksi hoitajien arkea.
– Suomi on sote-puolen eksoskeletoneiden tutkimuksessa edelläkävijä. Eksoskeletoneita on hyödynnetty jo pitkään esimerkiksi varastotöissä. On merkillistä, että ne tulevat vasta nyt sote-puolelle, vaikka sielläkin työ on fyysisesti kuormittavaa.
Eksoskeletonit ja hoitajan muuttuva työarki (TUEKS) -hankkeessa selvitetään eksoskeletonien eli päälle puettavien voimaliivien vaikutuksia hoitotyön fyysiseen kuormittavuuteen sekä eksoskeletonien käyttöön liittyviä kokemuksia. Hanketta rahoittavat mm. Työsuojelurahasto ja SuPer.
Hankekumppanina toimii Työterveyslaitos.
