Usein ajatellaan, että pienten lasten varhaiskasvatus on lähinnä perustarpeista huolehtimista ja että pedagogista osaamista tarvitaan vasta isompien lasten ryhmissä. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa se on kuitenkin alusta asti läsnä kaikessa toiminnassa. Ilman pedagogiikkaa päiväkodin arkiset tilanteet olisivat sekamelskaa, sanoo SuPerin varhaiskasvatuksen asiantuntija Heidi Kuusisto.
– Mikään yksittäinen vaipanvaihto tai pukeutumistilanne ei ole vain hoivaa, vaan ne ovat myös oppimishetkiä. Esimerkiksi siirtymiin voi ottaa mukaan musiikkia tai riimittelyä, mikä auttaa kielen kehityksessä ja helpottaa tilanteiden sujumista.
Kuusisto kertoo tehneensä usein pukeutumistilanteesta leikin, jossa jokainen lapsi on saanut valita vaikkapa mikä eläin on, ja jokaista on autettu pukeutumisessa tässä järjestyksessä.
– Teemat on valittu sen mukaan, mitä asioita päiväkodissa on muutoinkin sillä hetkellä opeteltu. Välillä olen ollut kaupan kassa ja lapset saavat valita, mitä ostoksia ovat. Jos ulos lähtiessä vain pukisimme lapset, seurauksena olisi helposti kaaos, eikä lapsia tulisi huomioitua tasa-arvoisesti eikä tasapuolisesti.
Pienimmät mittaavat kasvattajan ammattitaitoa
Kymmenisen vuotta lastenhoitajana työskennellyt Heidi Kuusisto on huomannut työssään, että pedagogiikan merkitys varhaiskasvatuksessa on lisääntynyt, mikä näkyy esimerkiksi työn suunnitelmallisuutena ja tavoitteellisuutena.
– Suunnitelmia on ollut aikaisemminkin, mutta nyt ne ovat yksityiskohtaisempia. Mietitään tarkemmin, mitkä ovat varhaiskasvatuksen tavoitteet jokaisen lapsen kohdalla ja miten suunnitelman mukaisiin tavoitteisiin päästään.
Kun lapsi nököttää iltapäivällä päiväkodin pihassa samalla tavalla kuin aamulla sinne viedessä, eivät vanhemmat näe kaikkea sitä hyvää, mitä varhaiskasvatuksessa on päivän aikana tapahtunut.
Vaikka tavoitteita määritellään ja niistä keskustellaan vanhempien kanssa, ei ole tavatonta, ettei pikkulasten pedagogiikan merkitystä aina tunnisteta. Kun lapsi nököttää iltapäivällä päiväkodin pihassa samalla tavalla kuin aamulla sinne viedessä, eivät vanhemmat näe kaikkea sitä hyvää, mitä varhaiskasvatuksessa on päivän aikana tapahtunut.
Joskus käytännönläheisen pedagogiikan arvo saattaa unohtua työkavereiltakin.
– Omalle kohdalle ei ole koskaan sattunut niin, mutta olen kuullut tilanteista, joissa lastenhoitajalle on tokaistu, että hoida sinä pöydän kattaminen tai pyllyn pyyhkiminen, Kuusisto kertoo.
Tosiasiassa kasvattajan ammattitaitoa mitataan tiukimmin juuri silloin, kun lapsi on aikuisesta kaikkein riippuvaisin, ei vielä puhu tai osaa muutoin ilmaista omaa tahtoaan ja haluaan.
Lähihoitaja osaa lääkehoidon
Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on pedagogiikan yhdistäminen varhaiskasvatuksen rutiineihin, sanoo myös varhaiskasvatuksen asiantuntija Johanna Pérez.
Parhaimmillaan päiväkotiryhmässä ovat edustettuina kaikki varhaiskasvatuksen ammattiryhmät, jolloin käytössä on jokaisen vahvuudet ja erityisosaaminen, Pérez sanoo.
– Todella paljon on kaikille ammattiryhmille yhteistä osaamista, mutta tämä on ensimmäinen raportti, jossa tuodaan esiin lähihoitajan ja lastenohjaajan eriytynyttä osaamista ja nähdään lähihoitajien osaaminen lääkehoidosta, sairauksista ja vammoista rikkautena.
Huoli ammattilaisten riittävyydestä
Kääntöpuolena on, että lähihoitajataustaisten lastenhoitajien pedagoginen osaaminen unohdetaan tai siihen ei luoteta.
– Lähihoitajataustaiset lastenhoitajat pystyvät omalla osaamisella hyvin toteuttamaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, mikä olisi hyvä muistaa varsinkin nuorimmissa lapsiryhmissä, joissa jo nyt on kova pula varhaiskasvatuksen opettajista. Täydennyskoulutus on tässä avainasemassa.
Vanhempien lapsiryhmien vetovoiman varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa uskotaan kasvavan entisestään, kun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyy ensi syksynä.
– Pahimmillaan tilanne voi kärjistyä niin, ettei pienten lasten ryhmiin tulevaisuudessa löydy ollenkaan ammattitaitoisia kasvattajia, Pérez toteaa.
Tekstissä on käytetty lähteenä Liisa Ahosen ja Piia Roosin teosta Untuvikot – alle 3-vuotiaiden pedagogiikka (PS Kustannus 2021).
