Millaista on etsivä ja jalkautuva päihdetyö?
Kohtaamme huumeidenkäyttäjiä kadulla, kyselemme kuulumisia ja autamme heitä hoitamaan asioitaan. Lähdemme tarvittaessa mukaan esimerkiksi Kelaan tai sosiaalivirastoon. Kadulla oleskelevat huumeidenkäyttäjät ovat heikoimmassa asemassa oleva marginaaliryhmä. He ovat jääneet usein yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Liikumme pareittain ja tarjoamme anonyymisti apua ilman velvoitteita. Meillä on mukana puhtaita pistosvälineitä ja haavanhoitotarvikkeita, ruokaa, hygieniatarvikkeita, lämpimiä vaatteita ja kannettava tietokone, jolla voimme hoitaa asioita yhdessä verkon kautta.
Mikä on työnne tavoite?
Tuemme päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä heidän arjenhallinnassaan ja autamme heitä pysymään palvelujen piirissä. Jos päihteiden käyttö on rajua, mielenterveyden ja sairauksien hoito ei ole tasapainossa ja omaisuus on nyssäköissä, ihmisellä ei ole voimavaroja toipua päihteiden käytöstä. Ensin täytyy rauhoittaa elämäntilanne. Kun joku haluaa lopettaa käytön, teemme kaikkemme, että se onnistuisi. Puolustamme päihteidenkäyttäjien ihmisoikeuksia ja toimimme heidän äänenään. Kaikilla tässä maassa on tietyt oikeudet riippumatta siitä, miten sairas ihminen on päihteiden vuoksi. Heiltä ei saa rajata oikeuksia palveluihin.
Mitä huumeita Suomessa käytetään?
Sekakäyttö on Suomessa yleisempää kuin muualla. Käytössä ovat alkoholi, bentsodiatsepiinit, kannabis, opiaatit ja stimulantit, kuten amfetamiini. Uutena tulokkaana on peukku, joka saa ihmisen nopeasti psyykkisesti huonoon kuntoon. Kokaiini oli aiemmin varakkaiden ihmisten käyttämä huume. Sen hinta on alentunut, joten sitä liikkuu nykyään kadullakin. Suomessa kuollaan harvoin välittömästi yliannostukseen. Kuoleman aiheuttaa sekakäytöstä johtuva hengityslama, joka tulee salakavalasti esimerkiksi nukkuessa.
Miksi nuorten huumekuolemat tuplaantuivat vuonna 2023?
Huumeiden käyttö on lisääntynyt. Alaikäiset saavat niitä jopa helpommin kuin alkoholia. Nuorten psyykkinen hyvinvointi on ollut laskusuunnassa pitkään. Jotkut alkavat käyttää päihteitä lääkitäkseen pahaa oloaan. Ongelmana on myös se, ettei alaikäisille ole päihdepalveluja. Kun nuori jää kiinni huumeiden käytöstä, siitä tehdään lastensuojeluilmoitus ja aloitetaan usein raskaat toimenpiteet. Nuori ei välttämättä koe sellaista tilannetta miellyttävänä. Siksi monet salaavat päihteiden käytön mahdollisimman pitkään.
Saavatko huumeidenkäyttäjät apua halutessaan?
Avun saamisen nopeus riippuu siitä, missä päin Suomea asuu. Katkaisuhoidon jonotusajat vaihtelevat. Jatkohoitopaikkoja on rajatusti, ja hoitojaksot eivät ole nykyisin pitkiä. Monet saavat apua vertaistukiryhmistä ja yhteisöistä, jotka tarjoavat päihteetöntä toimintaa. Joillakin on varaa käyttää myös yksityisiä palveluja kuntoutumisen tukena.
Miten päihdetyötä pitäisi kehittää?
Ennaltaehkäisevään työhön pitää satsata. Nuoret tarvitsevat tietoa huumeista jo peruskoulussa. Ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta, jotta he ymmärtävät paremmin päihteidenkäyttäjiä ja heidän todellisuuttaan. Pirstaloitunut palvelujärjestelmä vaatii kehittämistä, ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi parantaa. Erityisesti alaikäisille pitäisi olla enemmän tarjolla anonyymeja palveluja, joissa voi keskustella arjestaan ilman pelkoa seurauksista. Lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä hoitoja tarvitaan lisää.
Pääsevätkö monet irti huumeista?
Ei ole saatavilla tilastoja siitä, kuinka moni toipuu ja pysyy kuivilla. Tiedän kuitenkin useita, jotka ovat päässeet kadulta pois ja kuntoutuneet. He ovat opiskelleet ja menneet työelämään. Huumetausta ei estä pääsemästä elämässä eteenpäin.
Mikä saa sinut tekemään työtä päihteidenkäyttäjien hyväksi?
Koen olevani ammattiauttaja. Tulen hyvin toimeen huumeidenkäyttäjien kanssa. Suurin osa heistä on herkkiä ja tuntevia ihmisiä. Näen ihmisen kärsimyksen takana. Kun on sellainen kyky, pystyn ajamaan heidän asioitaan ja auttamaan. Tätä työtä ei voisi tehdä, jos sillä ei olisi isoa merkitystä itselle.
Robert Koski
- Lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja
- Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeen projektipäällikkö. Tukialus on tehnyt etsivää ja jalkautuvaa päihdetyötä Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella vuodesta 2019 alkaen.
- Tukialuksen työntekijät ovat kohdanneet 5800 eri ihmistä. Kohtaamisia on ollut yhteensä 27 000.
- Haluaa auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.
Lue myös:
Suurin este vammaisten hyvin toimiville päihdepalveluille ovat asenteet
Hyvästit pussikaljalle – Nuoret juovat vähemmän, sillä humala ei enää ole niin siisti juttu
Päihdeongelma näkyy viimeiseksi työpaikalla, mutta kuormittaa hoitoalalla koko työyhteisöä
