Oletko koskaan miettinyt, miten kosketetaan oikein? Mitä on potilasta kunnioittava kosketus? Nyt siihen on vastauksia. Tuula Styrman kirjoitti yhdessä Marika Torniaisen kanssa Kunnioittavan kosketuksen käsikirjan, joka avaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kunnioittavan kosketuksen salaisuudet.
– Olen 35 vuotta työskennellyt kosketustekniikoiden parissa. Olen tehnyt töitä myös erityisryhmien kanssa, kuten huumeista eroon pyrkivien kanssa ja saattohoidossa. Kunnioittava ja läsnäoleva kosketus luo positiivisia vaikutuksia hoitokohtaamiseen, Styrman sanoo.
Kosketus auttaa monilla tavoin
Kunnioittavassa kosketuksessa on tärkeää sen laatu ja räätälöinti yksilön mukaan. Hyvä kosketus rentouttaa ja tuo arvostetuksi kokemisen tunnetta. Jännitystilat laukeavat.
Hoitajan kiireiden keskelläkin kunnioittavaa kosketusta on mahdollista toteuttaa. Kosketukseen ei tarvitse mitenkään erikoisesti varautua, mutta siihen on hyvä valmistautua. Potilas kyllä aistii aidon ja oikeanlaisen kosketuksen.
– Hipaisukin riittää, käden voi laittaa hartioille hetkeksi. Jo 3–5 sekunnin kosketuksesta potilas kokee läsnäolon pulssin. Tämän voi tehdä esimerkiksi mittauksen tai näytteenoton yhteydessä. Kosketuksen on todettu lievittävän kipuja, joista monet potilaat kärsivät. Joskus pelkkä liikkeen hidastaminen potilaan asentoa kohennettaessa auttaa.
Styrman puhuu niin sanotusta kahden käden otteesta, joka tarkoittaa hoitavaa ja tukevaa kättä. Esimerkiksi näytettä ottaessa voi toinen käsi olla tukena ja koskettaa hartioita.
Kaikkia ei voi koskettaa samalla tavoin
On myös potilaita, jotka eivät pidä koskettamisesta. Siksi kosketus on räätälöitävä yksilöllisesti, eikä saa olettaa, että kaikki pitäisivät koskettamisesta samalla tavoin.
– Taustalla voi olla fyysinen syy, pelko siitä, että kosketus sattuu tai se, että ei ole tottunut koskettamiseen. Jotkut voivat olla herkkiä kosketukselle. Silti ei pidä ajatella, etteikö ihminen voisi koskaan pitää kosketuksesta.
Kosketusta välttelevillä voi olla taustalla erilaisia syitä.
– Aikaisemmat kokemukset vääränlaisesta koskettamisesta voivat pelottaa. Tietyssä iässä, kuten murrosikäisenä kosketus voi tuntua ikävältä nuoren mielestä.
Kosketus on ihmisen ensimmäinen aisti, joka kehittyy jo sikiönä kohdussa. Se on usein viimeinen aisti, jonka kautta aistimme ja olemme vuorovaikutuksessa elämän päättyessä.
– Kosketus on elintärkeää läpi elämän. Siitä on konkreettista hyötyä, sillä se luo läheisyyttä ja tuottaa oikein toteutuessaan mielihyvää. Se lievittää kipu- ja ahdistustiloja.
Suomessa opittavaa kosketuksesta
Erityistä hyötyä koskettamisesta on esimerkiksi leikkauksen jälkivaikutusten hoitamisessa ja lihasjännityksissä. Elämän loppuvaiheessa kosketus tuo lohtua.
– ALS-potilailla kosketuksen on todettu auttaneen hengitysvaikeuksiin rentouttamalla hengitykseen osallistuvia lihaksia ja alueita ylävartalolla. Toisen kosketus mobilisoi ja antaa tunteen liikkeestä silloin kun oma liikuntakyky on rajoittunut.
Vanhus on voinut elää ilman läheistä kosketusta jo pitkään.
– Silti ei pidä olettaa, etteikö hän haluaisi ja tarvitsisi kosketusta.
Länsimaiseen kulttuuriin kosketus ei usein ole kuulunut luonnollisena osana, kuten joissakin muissa maissa, joissa lapsia kannetaan sylissä pitkäänkin.
– Suomessa lapsi lasketaan pian maahan, kun omat jalat vain kantavat.
Hoitajakin hyötyy kosketuksesta
Styrman korostaa, ettei kosketuksesta hyödy vain hoidettava. Kosketuksessa molemmat osapuolet ovat saavia osapuolia. Hoitajalta se edellyttää avoimuutta ja uskallusta kohtaamiseen subjekti-subjekti-asetelmassa ilman subjekti-objekti-rooleja.
– Kosketuksella on hyviä vaikutuksia myös siihen osapuoleen, joka koskettaa.
Tuula Styrmanin mielestä kiireen ja ylikuormittavan työn piikkiin ei voi laittaa, jos ei muista koskettaa potilastaan oikein. Mitään lisäresursseja ei tarvita. Siihen 3–5 sekunnin läsnäolon sykäykseen kun ei tuhraannu aikaa.
– Kosketuksen voi upottaa omaan perushoitotyöhön. Hoitovoiteen voi hieroa jalkoihin hieman hitaammin. Hitaampi tahti vähentää virheitäkin. Hoitavan kosketustekniikan lisääminen tavallisiin arjen hoitotoimenpiteisiin on helppoa, eikä vaadi erityistä aikaa tai lisää hoitotyön määrää hoitajalle.
Koskettaminen ei myöskään vaadi erillistä tilaa tai hoitopöytää. Parhaimmillaan kunnioittavan kosketuksen käyttö on, kun sen voi tuoda arkeen perushoitotyön yhteyteen sekä potilaiden että läheisten kanssa.
– On myös olemassa hyviä kipua lievittäviä alueita ja tyynnyttäviä tekniikoita, joita voi lisätä esimerkiksi ihon huoltohetkiin, tueksi mahdollisesti kipua tuottaviin toimenpiteisiin tai lohdutukseksi omaisen kohtaamisessa.
Lue myös:
Suomalaiset koskevat vältellen – kosketus on kuitenkin hoitotyössä suuri voimavara