Hoitajat kaipaavat enemmän syventävää tietoa lääkelupakoulutuksiin

Yhä useampi hoitaja ilmoittaa toivovansa lisätietoa ja erikoistumismahdollisuuksia lääkelupiin. Suoritetut luvat eivät takaa oikeuksia, sillä moni työpaikka rajaa edelleen lähihoitajat lääkevastuun ulkopuolelle.

Kuvassa on kämmenelle aseteltuja lääkepillereitä ja lääkeruisku pöydällä.

Kuva: Mostphotos

Teksti Jenna Parmala

Turvallinen lääkehoito tarkoittaa, että lääkkeistä vastaava hoitaja ymmärtää lääkkeiden annostelun lisäksi esimerkiksi lääkeaseptiikkaa, lääkkeiden yhteis- ja sivuvaikutuksia sekä lääkehoidon ongelmatilanteita.

– Lääkehoidon osaaminen vaatii hoitajalta siis paljon muutakin kuin vain lääkkeiden onnistunutta jakamista, SuPerin asiantuntija Elina Ottela toteaa.

Kyky arvioida lääkkeiden vaikutuksia ja annostelua turvallisesti on tärkeä osa lähihoitajan ammattitaitoa, ja SuPer suosittelee kaikille jäsenilleen lääkelupien suorittamista. Lääkelupakäytännöt ja eri ammattiryhmien välinen työnjako ovat oleellinen osa hyvää lääkehoitosuunnitelmaa. Hoitaja ei voi tehdä lääkehoitoa, jos hän ei ole saanut siihen koulutusta tai perehdytystä, eikä lääkehoidon osaamista ole varmistettu näytöllä. 

– Ajantasaisella lääkehoitosuunnitelmalla varmistetaan lääkehoidon laatu ja turvallisuus sekä huomioidaan esimerkiksi lääkehoidon riskikohdat, sanoo Ottela.

Iäkkäät ja useita lääkityksiä käyttävät ihmiset kuuluvat riskiryhmään. Heillä lääkehoidon turvallisuus vaarantuu kaikkein helpoimmin. Virheet lääkityksessä voivat vaarantaa hoidettavan terveyden ja hengen, ja virheet aiheuttavat kuluja ja kuormitusta esimerkiksi päivystyksille.

Mainos

Yhä useampi toivoi lisäkoulutusta

SuPerin kentältä saamien tietojen mukaan yhä useampi erikoissairaanhoidossa työskentelevä hoitaja kaipaa syventävää lisäkoulutusta lääkehoidosta. Lähihoitajat ovat kunnianhimoisia ammattilaisia, jotka haluavat kehittää ammattitaitoaan. SuPerin asiantuntija Elina Ottela toteaa, että juuri nyt yhä suurempi osa sairaanhoitajien työtehtävistä on hoitajapulan vuoksi siirtynyt lähihoitajille.

– Kun vastuu lääkehoidosta siirtyy lähihoitajille, moni hoitaja kaipaa syventämistä omalle osaamiselleen.

Käytännöt vaihtelevat paljon

Vuonna 2021 julkaistu Turvallisen lääkehoidon opas suosittaa lääkelupien uusimista 3-5 vuoden välein. Työnantajat kuitenkin määrittävät edelleen pitkälti sen, kuinka usein ja millä laajuudella lääkelupia uusitaan. Elina Ottelan mukaan näyttöä valvomaan sopisi nykyistä useammin kokenut lähihoitaja.

– Aikaisemman suosituksen mukaan valvojaksi kävi vain sairaanhoitaja, mutta nykyään myös lääkeluvat suorittanut lähihoitaja voi vastaanottaa näytön.

Näyttöjä suositellaan suoritettavaksi useita, jotta suorittaja voi todistaa kykenevänsä jatkuvasti hyviin lopputuloksiin.

Miksi lääkelupa on tärkeä?

Lääkeluvat vaikuttavat hoitotyön päivittäiseen arkeen. Voimassa oleva lääkelupa on osoitus osaamisen varmistamisesta turvallisen lääkehoidon toteutukseen liittyvissä asioissa.

Mainos

Lääkeluvat suorittanut hoitaja ymmärtää

– aseptiikkaa

– lääkeaineiden vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia

– lääkehoidon seuraamista

– lääkelistan tarkistamisen ja käytön

– komplikaatiotilanteet

– lääkehoidollisen yhteistyön merkityksen.

Mainos

Vastuu kasaantuu vakituisille

Vaikka Valvira kehottaa työnantajia tarkistamaan myös keikkaa tekevien lähihoitajien lääkehoidon osaamisen, on keikkalaisissa paljon niitä, joilla ei ole voimassa olevia lääkelupia. Lääkeluvaton keikkailija kuormittaa tarpeettomasti työyhteisön vakituisia jäseniä, koska silloin lääkehoito jää liian harvojen lääkeluvallisten hoitajien vastuulle.

Näin valmistaudut lääkeluvan uusimiseen

– Kertaa, mikä on oleellista

– Varmista, että pääset tekemään useamman näytön

– Mieti, minkälaista lisäosaamista kaipaisit

– Mieti laajempaa kokonaisuutta ja haali tietoa, joka tekee sinut paremmaksi päivittäisessä työssäsi

Panosta lääkehoidon seurantaan

– Varmista kontrollit. Miten lääkehoidon onnistumista seurataan? Milloin hoidettava on viimeksi käynyt lääkärissä?

– Seuraa lääkityksen tehoa. Auttaako lääke? Mistä huomaat, että se auttaa?

– Huomaa ongelmat. Onko lääke kallis? Voiko hoidettava käyttää sitä helposti? Havaitsetko haittavaikutuksia tai sivuvaikutuksia? Onko lääkkeellä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa?

– Keskity lääkkeen käyttöön. Kauanko hoidettava on käyttänyt lääkettä? Ymmärtääkö hän, miten lääkettä käytetään? Käyttääkö hän liikaa tai liian vähän lääkettä? Onko lääkettä käytetty tarpeeksi kauan tai liian pitkään?

Sinua voisi kiinnostaa myös

Valmiina jouluun: Joulutus voi mennä överiksi

Valmiina jouluun: Joulunaika on yhtä juhlaa

Valmiina jouluun: Lasten jouluilo tarttuu